ostin pussillisen makaroonia. Vien sen kotiini ja aukaisin. Pussista ammuttiin käsiini joku ihmeen kipeää tekevä sähkövaraus, jolloin se pakkaus tippui lattialle. Makaroonit tulivat ulos ja asettautuivat riviin. Päällekkäin, ne kerääntyivät koko ajan päälleikkäin saaden korkeutta.

Pian joka ikinen makarooni oli toistensa päällä. Pinon ylin vaati nähdä johtajamme. Valehtelin että johtajamme asuu kattilassa, sen pohjassa. Veden alla. Ja että jos he makaroonit tahtoisivat löytää johtajamme - heidän olisi mentävä kattilaan.

He olivat suostuvaisia asiaan. Kerroin laittavani sen veden lämpiämään - ettei tulisi kylmä. Makaroonit olivat tyytyväisiä tähän ja kun niistä pirun riivaamista makarooneista se viimeinenkin oli kattilassa ja veden alla - laitoin kannen kiinni ja kannen päälle laitoin painon.

Kuului huutoja. Laitoin levyn täysille ja vesi alkoi kiehumaan.

samassa ulko-oveni iskettiin suojelupoliisin toimesta sisään. Minut heitettiin lattialle ja laitettiin rautoihin. Sanottiin, ettei presidenttiä saa keittää. He sitten pelastivat makaroonit kattilasta ampumalla sitä singolla.

Koko keittiö räjähti. Johtaja selvisi hengissä, mutta hän oli syönyt kaikki makaroonit.

Kerta johtaja presidentti oli kunnossa, niin minut vapautettiin ja annettiin uusi asunto irtaimistoineen. Vanha kun tuhoutui täysin. Lähden tästä ostamaan kaupasta pussillisen makaroonia.