desmachine

Hullun koneen käsivarret heiluvat ilmassa, sen päänä toimii suuri metallilaatikko jonka silmiä ovat suuret näyttöpaneelit. Toinen niistä näyttää tunteisiin vetoavia kuvia ja toinen suoraa raakuutta. Suuna sillä on kaijutinpari - joka syytää tilanteeseen kliseisesti sopivaa ääntä. Äänähdyksiä jotka herättävät läsnäolleissa pelkoa.

Huvittuneisuuden tappaa se fakta - että laitteen käsien sormet ovat pyöriviä moottorisahan teriä. Koneen torso. Siinäkin on suuri näyttö jossa näkyy surulliset kasvot, surullisen hellyttävä naama - joka on valmis viemään meidät harhaluuloon laitteen tarkoitusperistä. Se on ohjelmoitu tuhoamaan kaikki minkä sen kehittynyt keinoäly kokee uhaksi.

Jaloiksi sille on asennettu telaketjut.

Me olemme laitteen edessä terassilla. Haen kämmentietokoneestani tiedot tuholaitteesta. Sen puhesyntesisaattori alkaa elämään samalla kun näytöllä vilisee tietoja.

bzzz.. klik. Tuhorobotti C3E1, mallia 201, keinoälyn heikko kohta: Biologiset aivot. Langaton WLAN vakiona, Runko ruostuvaa terästä. Kuvaruutujen filmimateriaalin varasto: VHS-kasettipesä. Päänäytön kuvan lähde: Blueray-dvd. bzzz.. Ohjelmatiedostojen päivitys meneillään. klik. bzzxx. faaaataaal err..

Kämmentietokoneeni alkaa kipinöimään ja tärisemään. Heitän sillä tuhokonetta suoraan keskimmäiseen näyttöön. Kone pysähtyy hetkeksi, silmien näyttöihin syttyy kuoleman sininen valo. Seuraavaksi sähkönsiniset salamat kiertävät koko robotin syleilyynsä aina räjähdykseen asti.

Simulaatio päättyy ja astumme holohuoneesta ulos.

-Oliko simulaatio tällä kertaa todellisen tuntuinen? Kysyy prosessori, jolla on olkapäällään kutistettu gorilla.

-Kyllä se vaan oli, tämä laite osaa tuottaa todentuntuisia väristyksiä.

-Kiva kuulla, aikamme on tältä päivää lopussa. Tervetuloa ylihuomisen eilisenä eli huomenna takaisin.

Kiitän prosessoria ja lähden ovesta ulos kadulle.

Tämä on viisisilmisten kyklooppejen kaupunki, jonka pilvenpiirtäjät ulottuvat aina pilviin saakka.

Eikä tämä painajaiseni koskaan tule loppumaan. Jälleen se käy siten, että kun vain kävelen tätä valtaväylää, niin yö saapuu sekunnissa, kestää viisi sekuntia ja aina aamukoitteessa tulen laboratorion luokse missä prosessori odottaa minua. Hän aina tunkee minut holohuoneeseen kokemaan kauhuja tuholaitteen kanssa.