versta

Valkoinen vaate heiluu ikkunan edessä. Huoneen jokaista seinää tukee holvikaari. Tilassa on ylväs ja puhdas tunnelma, kuten ainaisina aikoina konsanaan. Täällä on prinsessasänky, paljon vaaleanpunaisia tavaroita ja turvallinen tunnelma.

Revennyt musta jätesäkki heiluu ikkunan virkaa toimittavan aukon edessä. Huone on likainen ja kylmä. Yksi sen seinistä on tehty pahvista, loput vanerilevyistä. ovea ei ole, vaan sen virkaa täyttää ränsistynyt jousipatja. Maalattialla on rikkinäisiä viinapulloja ja ulosteita. Täällä on ahdistava tunnelma, heiluvan jätesäkin takaa näkyy kristallilinna.

Linna hohtaa puhtautta ja turvaa hökkelikylän naapurissa. Kaksi maailmaa, välissä pohjaton rotko jonka pohjalla asuu tyhjyys. Kukaan ei ole nähnyt kuilun pohjalle, sillä kristallilinna on oman tolppavuoren huipulla ja hökkelikylä toisen.

Kristallilinnan valkoisten tornien ympärillä on pilviä, hökkelikylän päällä leijuu savusumu ja ulosteiden tuoksu. Linnassa eletään rauhan aikaa ja hökkeleiden reunastamien kujien uumenissa kytee viha.

Jonain päivänä kummatkin huiput sortuvat pilvien alle. Niin murtuvat kristallilinnan torni, holvikaaret ja kauniit esineet. Kuten tuli polttaa viimeisenkin hökkelin rumasta kylästä. Joskus, muttei vielä. Kristallilinnan uumenissa asustaa kuitenkin pelko - sillä tuomiopäivään ei ole enää kauaa. Linnan kellarikammioiden seiniin on alkanut ilmestymään hiusmurtumia.

Kuningas miettii suuria samalla kun tulen leimu leikkii holvien yllä. Hohto tulee hökkelikylästä joka palaa. Prinsessa saapuu huoneeseen, juoksee isänsä luo ja halaa häntä. Samalla kun rappaukset holviseinistä ja katoista varisevat alas.

Linna sortuu ja tolppavuori romahtaa alas. Samoin tekee hökkelikylää kannattanut tolppa. Kumpikin katoaa pilvien alle ja jäljelle jää pelkkä hiljaisuus.