Jotenkin tämä kuukausi, sen loppupään merkinnät hävisivät koneen vaihdon yhteydessä. Jos jollain on tietoa niistä merkinnöistä - sattunut löytämään ne jostain netin TEMP-arkistosta, niin ottakoon yhteyttä.

01.04.2004
Huhtikuussa

On huhtikuun ensimmäinen ja koin koneen käynnistyksen yhteydessä tunteen jonka mukaan kyseinen operaatio on aika turha. Nimittäin syy siihen, miksi käynnistin tietokoneeni oli vain se, että saisin tehtyä tähän kirjaan tuon edelliselle kuukaudelle vievän linkin. Aivan hyvin sen olisi voinut illaksikin, vaikka kirja olisi päivitetty siinä tapauksessa verkkoon vasta kolmen päivän päästä, kiitos pitkän viikonlopun jota muilla oppilaitoksilla ei ole - ellei henkilökunnalla ole koulutuspäivää. Koulumme opetuksesta vastaava henkilökunta menee koulutukseen.

Tänään on myös aprillipäivä. Vuosi sitten:

"..Aprillia!

<kuva; Tyhjennetään roskakoria
||||||||......>

Tiedostot eivät tuhoudu vaikka poistat ne. Eli kovalevysi voi paljastaa sairaat mielihalusi.. Ties mitä saastaa kuvina siellä on. No itsehän tiedät. Kunhat et mielenterveyttäsi pilaa niillä.."

Toinen kiva jekku tehdä on asettaa yhteen paikkaan valintamerkki, vaikka kaverin koneella: löytyy roskiksen asetuksista myös XP:ssä ja Microsolftin tuntien kaikissa tulevissa Windowseissa..

Mutta minun täytyy nyt lähteä, koska maailma odottaa osallistumistani. No, ainakin ruotsintunnille.

01.03.2004i
Torstaina jolloin.. no vaikka pulu teki pesää parkkihalliin.

Siis tietenkin pulut ovat pesiviä lintuja ja ne tekevät pesät. Näin yhden pulun hakemassa oksia asfalttimaasta, parkkihallin ovensuusta. Matkani tarkoitus oli hankkia uutislehti 100 asemalta. Eräs epäili sitä että onko siellä enää niitä ilmaisjakelulehtiä. Oli siellä. Oli myös aika kova ja kylmä viima. Siitä olisi lähtenyt R-juna Helsinkiin.. En noussut siihen koska se ei olisi sopinut aikatauluihin ja samalla sotinut tunnollisuuttani vastaan opiskelijana. Minä olen tunnollinen, teen työni ajallaan ja olen kohtelias. Vastaan jos kysytään ja minun kanssa on helppo olla.

Mukava tietää, tästä kirjasta ja sivuistani huolimatta, että he eivät tiedä kaikkea. Kukaan ei tiedä. Ja se on hyvä niin.. Kaikilla on jotain salattavaa maailmalta. Jokaisella noissa junissa jotka menevät tästä ohi, niin heillä on kaikilla jotain sellaista jota he eivät halua toisten tietävän.

SS tuli tänään vahingossa väärään luokkaan. Hänen oppilaansa odottivat häntä toisessa rakennuksessa. Vanhuus ei tule yksin..

Tänään oli aprillipilaton päivä. Me ikäänkuin unohdimme aamun jälkeen koko asian.

Tänään myös näin ruotsinmaikkani syövän omenaa. En ole sitä koskaan nähnyt. Jännää..

Meillä ei ole enää ruotsia. Tämän jälkeen ellei valinnaisia oteta lukuun. Kiitos tiedonkulun hitauden, saan ensi vuonna hommata lisää opintoviikkoja valinnaisista. Tilanne ei sentään ole huonona. Kokeista sentään on tullut hyväksyttyjä.

Se yksi kertoi kahvilla, että kokeista on tullut taas hylsyjä. Monta tarinaa siellä kahvilla kerrotaan.

Tarinoita elävästä elämästä, jokaisen omasta kokonaisuudesta. Kaikkilla on aihetta masentua. Mutta eivät nistä puhu. Minäkään en puhu koko ajan niistä asioista, jotka voisivat aiheuttaa niitä itsemurha-mietteitä kevyessä keskustelussa.

Aika nättiä kyllä ajatella että täällä on monta joilla elämä ei ole niinkään herkkua. Kyllä me puhutaan internetistä, tietokoneista, wapista, kännyköistä, javapeleista, soittoäänistä, ruoasta, peleistä, artisteista, aikatauluista, koulusta, matkapuhelinoperaattoreista, tekstiviesteistä, jne jne.. Ne vain ovat täytettä tässä elämässä. Mutta sitten tulevat ihmissuhteet ja kaikki se mitä rahalla ei saa. Rakkaudesta.

Mutta se on elämää. Ja vuosi sitten se oli tätä:

"..Lapsia kuollut lööpeissä. Taatusti päätoimittajan eka ajatus kuulessaan uutisesta oli "YES! jee, hyvä juttu! saadaan lehteä kaupaksi enemmän. lisää fyffee.. lisää fyffee.. Toivotaan että huomenna uppoaisi taas yksi autolautta, että saataisiin kunnon menekki.."

Tänäänkin oli lööpeissä kuolleista suomalaislapsista. Se Kiteen tapaus. Mies ampui omat lapsensa ex-vaimonsa käväistessä pihalla. Mies oli tuonut tavaroita sovitusti autolla. Kiteen keskustassa. Mies oli uhannut vuosi sitten että tappaa ne lapset tai jotain sinnepäin. Ja nyt sitten ihmetellään, mielenterveyspalvelujen supistuksien jälkeen, että miten tämän tragedian olisi voinut estää..

Mutta tuo uutinen vuosi sitten.. Nyt en muista että mistä oli kyse.

02.04.2004
Varma tavoite.. hitto tää on yöllä tehtyä.

Täynnä vihaa. Kyllä se voisi olla tämän kuuntelemani musiikin - esittäjä tuntematon - sanoma. Hiton hyvää musiikkia näihin öihin kun ei jaksa mennä nukkumaankaan. Kyllä, ehkä mahdollisesti tiedossa tulevaisuudessa mielenterveysongelmia.

Ja hitot - mä kirjoitan tässäkin kuussa sen 111kt päiväkirjaa. Sama se. mä haluan kertoa mielipiteitä. Tai sitten vosiin kertoa kuvitteellisesta päivästä jolloin kaikki tapahtuisi kuten haluaisin.

Siis.. mä heräsin kello 8:00 mutta otin kännykältä vielä lisäaikaa nukkumiseen sellaisen puoli tuntia. No lähdin kouluun vasta yhdeksältä. Koululla sain kuulla että se aamutunti oli peruttu opettajan esteen takia eikä hän ollut ehtinyt laittaa meille tehtäviäkään.

Eli vapaata 11 asti. Kävin siinä sitten kahvilla, vaikka se maksaakin sen 70 senttiä. Ruokalassa oli kassakone hajonnut joten he eivät voineet rahastaa kahvista - ilmaiskahvit.

Siitä sitten, koska oli vapaata, niin kävin S-marketissa ostamassa banaaneja. Niille oli käynyt joku häslinki tuomituksien kanssa. He olivat saaneet vahingossa 3 kuormaa liikaa banaaneja. Eikä niitä voitaisi viedä kuulemma takaisinkaan, koska kuljetusliikkeen tietokone oli seonnut. Eli heillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin antaa banaaneita ilmaiseksi. Siis mun ei tarvinnut maksaa niistä, joten säästy se 3 euroa. Laitoin ne siihen hedelmäpeliin ja voitin 30 euroa..

Paluu tosielämään. Siis jos maailma olisi täydellinen. Siinä maailmassa ei olisi koskaan mitään mielipahaa. Mutta kun niitä on..

Jos mä kuolisin, niin mitkä olisivat toimenpiteet koululla? No koska koululla ei ole lipputankoa, kun sen paikan vie se uusrakennus, niin ei olisi lippua puolitangossa. Ehkä he järjestäisivät jonkun keskustelutilausuuden ryhmäni muille oppilaille, en usko että he jatkaisivat tavanomaista koulutyötään jos tulisi uutinen ennenaikaisesta poismenostani. Vai..? Se ensimmäinen viikko voisi olla heille rankkaa, samoin maikoille. Ruokalassa sitä päiviteltäisiin vain että taas joku kuoli, mutteivat he osaisi yhdistää naamaa nimeen. Sama juttu ammattiopetuksen puolella. Kauppaopetuksen puolella alkaitaisiin tiedustella "sen" tuntomerkkejä ja kun ne oltaisiin saatu niin tulisi "ai se".

Entäs internet? Ehkä sivuni kokisivat käviäryntäyksen. Ja kuka niistäkin sitten huolehtisi? Sonera, ynnä muut joiden laskujen eräpäivä ovat ensi viikolla niin ne vain lähettäisivät maksukehoituksia, panisivat summat perintätoimistolle. Mutta junat kulkisivat vielä. Ja sitten kuukauksien kuluttua, monet olisivat unohtaneet jo mut. Vain muisto olisi.

Tässä tulee se mieleen, mitä joskus ennen kun olin masentunut, ajattelin. Mä kuvittelin sen päivän kun uutinen mun kuolemastani tulisi julki. Miten ihmiset sen ottaisivat vastaan?

Kyllä mä tiedän että sen ajatteleminen on ja oli rankkaa. Enkä mä enää niin ajattele. Mutta koulu ei järjestäisi suruliputusta koska ei ole lipputankoa. On vain puolivalmis asuntolarakennus jonka tiloja kyttäävät muutkin kuin pelkkä asuntola.

Järvenpään S-marketissa ei kuolemaani noteerattaisi mitenkään.

Mutta kuten dodissa on kerrottu, tämä on yöllistä. Kello on vaikka mitä. No huomenna ei ole koulua opettajien koulutuksen vuoksi. Ja sitten eräs kysyy että voitaisiinko lopettaa tunti aikaisemmin, että opettajakin pääsisi pitkälle viikonlopulle..

02.04.2004i
Kun kaikki nukkuu - minä en

Tein jotain jonka vuoksi koen että jos sen olisi jättänyt tekemättä, niin olo olisi nyt hivenen parempi. Mä raavin oikean jalkani sääreä, sitä missä kasvaa karvoja. Mulla on karvaiset jalat. Ja käsivarret. Eli kutisee joskus paikkoja. Hitto. ihostani kasvaa karvoja varmaan enemmän pinta-alallisesti kun on paljaana.

Nyt kello on vähän yli 2. aamuyöllä nyt on Perjantai. Tänään tämä huone tulee siivottua. Ulkona on -7 astetta pakkasta. Se on hyvä se. Ulkona on kylmä. Mukava säätyttö Mette lupasi lämpimämpää ensi viikoksi. Se Mette on mielestäni kasvanut hyvin ruutuun kiinni. Siis hän osaa nyt olla luontevampi kun verrataan siihen kun hän vasta aloitti säätyttöämisensä.

Odotan huomista innolla. Sillä huomenna mä siistin tämän huoneen. Ja olen tehnyt suunnitelman että kuinka sen toteutan. Olen kirjoittanut tässä aamuyöstä jotain. No tätä kirjaakin. Entä sitten? Jos tulee tekstiä niin hyvä vain. Jäähän jälki.

Tämä kirjani on kyllä suuri, muttei niin suuri että se mahtuisi tavalliselle korpulle. tämän koko on tekstitiedostoksi muutettuna ja dodit poistettuna kuukauksien alusta 1000kt

Islanti on tänään puheenaiheena tunnilla. Se sekä italia, Ruotsi ja jossain määrin myös Yhdysvallat.

Mutta nyt taidan mennä nukkumaan sillä kello on niin paljon että tapahtuu lyöntivirheitä.

No, eihän ne nyt muokatussa tekstissä näy.

Moni tietokone on suomessa auki tähänkin aikaan. Mutta tämä sammuu kohta.

02.04.2004ii
Sisustusratkaisuja

Mä siivosin huoneeni. muutin huonekalujen asettelua. Nyt mä näen suoraan ulos ikkunasta. Samalla muistin sen että miksi en oikein kannattanut tämän pöydän siirtämistä, jonka päällä kone on. No yksi jalka on irti. Se pysyy pystyssä vain pöydän painon vuoksi. No kuitenkin sain siirrettyä tulostimeni huoneen toiseen nurkkaan siten että se on yhä kiinni koneessa. Pitkä johto välissä. Tietty haaveena olisi kaapelin korvaava sinihammas.. Mutta kyllä se näinkin toimii.

Näen ikkunastani nyt junat ja vastapäiselle parkkipaikalle. Olen hyvin tyytyväinen itseeni. Kaikki toimii kuten ennenkin. Ja saan yhä, niin halutessani, yhdistää pc-kajarit stereoihin joten voin kuunella musiikkia mitä on vain C-kasetilla.

Tämä pöytä muuten huojuu kun kirjoittaa ja samalla jänteet käsivarsissani aiheuttavat liike-energiaa joka välittyy pöytään. No jaa.. kaiketi mä siihenkin keksin jonkun retkaisun.

Tänään vielä menen ostamaan itselleni ruokaa kaupasta. Koska olen eläin joka tarvitsee ravintoa pitääkseen elintoimintojaan yllä. Ja sillä tarpeella rahastetaan.

Mutta kaipa mulla oli nälkä vuosi sittenkin. En tiedä, mutta kirja tietää..

"..muutos saattaa hankaloittaa elämääni, no ainakin osaa siitä. Olen toisinpäin. Suljin pääsyn keittimen luo ja satuin syömään henkilöauton aamulla. No, helpottaahan tämä siivousta..."

Siis aika hauskaa.. Tasan vuosi sittenkin minä järjestelin paikkoja uusiksi. Autojuttu taisi olla joku Domino-keksi juttu..

Tässä tuli mieleen vaan että kun mä olin suunnitellut siivousta ja huonekalujen uudelleensijoittamista jo pitkään ja nyt kun olen sen tehnyt niin mitä tässä sitten tekee? Koulussa vaihtuu jakso, joten ei koulutöitä. Kerrata aina voi, mutten tee sitä.

Onhan mulla nauhalla ne alkuviikon Murhasta tuli totta- sarjan 3 jaksoa. Mutta entä niiden jälkeen?

Pelaan koneella. Ilmeisesti ruudussa pöyrii Age Of Empires.. Ja lentikö tuosta ikkunani ohi joku valkoinen lintu? Ovatko lokit palanneet Tuusulanjärvelle? Kohtahan ne tulevat.

Elämä on yllätyksiä täynnä. En mitenkään olisi voinut aavistaa, että se tulostamani kuumailmapallon kuva tipahtaisi seinältä ja osuisi tietokoneeseen..

Mutta se lintu oli lokki. Voisin siitä vetää vaikka vetoa roskapussistani. Se oli lokki.

03.04.2004
Sitä itseään..

Siis mikä hiton vaikutus mulla on ollut ihmisten elämään? Olen kirjoittaminen niin paljon kaikkea kaikesta. Kirjoittanut kirjaan niin paljon asiaa. Niin, mitä asiaa se voisi olla.

Mä olen kertonut että mua on kiristetty itsemurhalla. Mulla on muistoja. Kauniita ja ei niin kauniita. Olen hukannut elämästäni 3 vuotta nuorisopsykiatriselle sairaalalle. Eli mulla on sellaisia muistoja joita ei kaikilla ole.

that's years ago. We did talk every night about suicide. We made a list "best ways to go"
That steel on my rists.. yeah.. Im form madhouse. and thats way I am what I am.

Eli sönkötin äsken englanniksi siitä että kuinka typerää siellä oli. Ja miksi on avautunut mieleeni jo sinne unohdettu? Mua muistutetaan siitä asiasta.

Olen jo käyttänyt ihmisiä hyväkseni. Mä en enää ole mikään synnitön. Olen vaikuttanut monen elämään. On asioita joita en tahdo tietää. Eli mitä heille on käynyt, niin muille nuorille jotka olivat samaan aikaan siellä psykiatrisella kun mä. Moniko on tappanut itsensä? Joku on. Mä tiedän sen.

Lapsuudenkaverit.. Osasta heistä on tullut perheellisiä. joitain on jo vanhempi kuollut. Muistan senkin yhden kaverin jonka isä tappoi itsensä. Se vain käynnisti autonsa. autotallissa ja odotti.

On ollut hautajaisia. On ollut tapaamisia jotka on tiennyt että se on viimeinen kerta kun sen vanhan tädin tai sedän olen nähnyt. Ja sitten sitä miettiin että mitä olisi voinut tehtä toisin? Mitä jäi sanomatta. Ja sitten on se tieto että tulevaisuudessa on tulossa hautajaisia.

mä en tiedä mitä musta tulee isona. No sen voin sanoa että kuolen joskus. En tiedä sitten että onko se onnettomuus, luonnollinen syy, itsemurha vai joku muu.

Mua on rakastettu ja mä oon rakastanut.

Mä osaan kirjoittaa. Mun tekstejä on kehuttu hyviksi. Ne käsittelevät kuolemaa, tuskaa tai muuten vain alakuloa.

Mä olen yrittänyt tappaa itseni, siinä onnistumatta.
Nykyään painaa se huoli että muuttuvatko nämä on pari kroonista sairautta pahemmiksi että ne alkaisivat haitata elämänlaatua? Oikeastaan niitä kroonisia juttuja voi olla kolmekin.

Olen huomannut sen.

Tänään kävin vain kaupassa. sekä siivosin huoneeni. Tänään on käsite jolla voidaan viitata eiliseen. Ainakin tämän kellonaikaan joka on sama kun soneran suunta. 040.

Elämä jatkuu ja kevät etenee.

Ihmiset juhlivat viikonloppuisin, päästävät itsensä rentoutumaan. He nauttivat elämästänsä. Kunnes saapuu yö ja sen "entä jos.."-peli. Se on siitä kiva että sitä voi pelata itse. eikä pelivälineeksi tarvitse kuin omia aivojaan.

Pelissä mietitään eri asioita. Kunnes on saanut ajatukset ylikierroksille ja silloin ei saa unta. No jos se käy niin pitää muistaa että suomessa on monta kohtalokumppania.

Kaikilla menee joskus huonosti. Tämä pitkäaikaismasentunut kansa.

03.04.2004i
Päivällä sitä itseään.

Minä avasin ikkunan, että huoneilma saisi uutta verta. Jotenkin rauhallinen olotila

Löysin koneelta erään Zaketsun musaa. Kaunista, mutta ei yleisesti tunnettua. Mitä sille kuuluu nykyisin? Tavattiin vain netissä. Juttuni kiinnostavat ihmisiä. On tiedossa uutta tuotantoakin jakeluun.

Mutta miten on heidän elämänsä järjestynyt, he joita olen vain jossain ryhmässä tavannut? Miten heillä menee. Tahdon tietää toisten ihmisten elämästä kaiken. Heidän syvimmät pelot.. Tosin pitäkööt ne itselläänsä.

Suomessa olisi ihmisiä joihin olisi ilo tutustua.
Saman henkisiä tuttavia. Heitä ei ole koskaan liikaa.

Vieressä on avsdisplay xn wievin screen capturena. Delay vain oli liian pitkä, mutta kyllähän tuostakin näkee rauhattomuuden. Hänen musiikkiaan on kiva käyttää silloin kun kirjoittaa vaikka niitä NIGHTMAREja.

Tänään piti pestä pyykkiä. Tänään myöhemmin pitää pestä pyykkiä. Eli jos varaa asuntolan pesukoneelle ajan viikonloppuaamuksi kello kymmenen, niin se ajatus on kuolleena syntynyt. Viikonloppuaamuna kellp kymmenen vielä nukutaan.

Mutta zaketsusta. ihan huviksi itselleni pistin hänen oikean nimensä haluun findillä äsken. Tuloksia on vain 55 kappaletta. Onneksi jos mun nimellä hakee tyyliin FIND SIMO PAHULA numeroon 15400 Soneralla, niin tietoja ei saa. salattu numero. Tai sitten tulee vain Simo Pahula Jämsä. Tosin tuo tieto tulee Fonectan puhelinluettelotietokannasta. Siitä kun vielä saisi sen Jämsän pois. Siis numerotiedustelutiedoista, en tarkoittanut elämästäni.

03.04.2004i
Lauantaipäivä.

Eilen oli vapaapäivä koulusta ja huonenna on vapaata koulusta ja tänään on vapaata koulusta . Eli pitkä viikonloppu.

Tämä on minun pyykkipäiväni.

Ajattelin mennä kohta kauppaan ostamaan ruokaa. Rainbow -täytekeksipakkauksessa on 28 keksiä, jotka ovat tökeröitä domino-keksien kopioita.

Mutta minä löysin jälleen C-kasetillisen musiikkia nuoruudestani. 1990 -luvun alun ns.tecnoa. oli mulla teknoaikakin. Sitä sitten pikkuhiljaa jalosti musiikkimakuaan sellaiseen suuntaan että se musa mitä kuuntelen niin siitä saa hyviä fiiliksiä päälle.

Huomasin vaihtaessani pyykkikuormaa pesukoneesta kuivuriin, että ne vaatteet tuoksuvat sitruunalle. Ei ne koskaan ennen ole tuoksuneet sitruunalle. Ja joku tietty kysyy että mikä tolla on sitruunan raikkautta vastaan? No ei mulla mitään ole vastaan sitruunan raikkautta, vaan kun ei ennen ole näin tapahtunut niin se oli uutta.

Johtuukohan se uudesta pesuaineesta? Johtuu se uudesta pesuaineesta.

Edellisenä yönä oli ollut pakkasta 9 astetta. mittarini mukaan.

Tänään oli siis pyykkipäiväni. Ulkona taivas on sininen ja poliisit tekivät jotain tuossa mannilantiellä.

u - u - u -u - uo - te te te buta falfi, cansa falfi, uta fahfi... Kaunista lyriikkaa näissä 12 vuotta vanhoissa teknoveisuissa.

03.04.2004ii
Rakas (netti)päiväkirja

Miten sitä voi itse luodusta kirjasta saada niin paljon sterssiä. Siis mä sain sen loistoidean siinä alaspäin näyttävästä nuolesta jota klikkaamalla pääsisi seuraavaan merkintään kätevästi. Mutta kun niitä merkintöjä on satoja ja aina kun sen nuolen linkittäisi niin sen pitäis mennä siihen alinpaan merkintään. Ja joka kerta se pitäisi muuttaa sen kuvan parametrejä. Olishan se hieno lisä, mutta niin hitonmoinen työ. Sitä oli juuri tuo "Kaikki merkinnät"-osa. Ja siinäkin on osassa jotain mätää. Siis loistava idea ei toimi.

and justice for all.. - oikeutta kaikille. Tosin se ei liity mitenkään tähän. Tuo englanninkielinen lause vain sattui olemaan valittuna WinAmpin soittolistalla. Versio siitä ohjelmasta on yhä 2.77. Ja hiiren rulla ohjaa kätevästi äänenvoimukkuutta. Metallicaa. Ja tämän soittolistan mukaiset 59 kappaletta.

Kokeilin tänään tuota tulostintani. Se kaapeli piti nimittäin irrottaa laiteista uudelleen sijoituksen ajaksi. Toimi se. Winwordista tulostin. Kaikki toimi. Windows kertoi sen kuinka toimivaa kaikki on:

WINWORD aiheutti sivuvirheen moduulissa RPCRT4.DLL muistipaikassa 0167:7fbd0894.

Eli suomeksi.. DLL on sovelluslaajennuksen tunnus ja muistipaikkanumero kertoo sen että missä kohtaa muistia virhe tapahtui. Jollain tasolla mä ymmärrän nuo ilmoitukset.

** sensuroitu **.

Jos olisi mahdollista.. joopa joo.. Taas paskaa, mutta minkäs sille voi. Ja oikeastaan tuon muisteleminen on vain muisto ilman mitään tunteita.

Mutta tänään.. Kokeilin että joko voisi käyttää verkkatakkia ulkona. No siellä oli kyllä aika viileää vielä. Kävin kaupassa. Ajattelin ruokakaupan vaihtamista kun S-market Järvenpäässä ei ollut sitä yhtä einestä mitä olin hakenut.

Nyt on alkanut yö. Ajattelin käyttää sen kirjoittamiseen.

04.04.2004
Kuin tuhat kilotavua ylittyi

Mä halusin tietää sen asian. Joten lisäsin tavaraa siihen tekstitiedostoon, jossa on tämä koko kirja. Sen koko oli 997kt . pelkkänä tekstinä. Tiedoston saa muuten auki vaikka wordissa ilman ohjelman avaamista vain heittämällä avattavaksi haluttu tiedosto wordin pikakuvakkeen päälle ja vapauttamalla hiiri. Word avautuu ja se heitetty tiedosto avautuu myös. Siis aikaa säästävä toimenpide jota ei kukaan muista.

Olen laittanut omille kotisivuilleni joka sivulle kellon tilariville. Enkä mä koskaan muista sitä asiaa kun luen omia juttujani. Mä aina katson kellonajan tehtäväpalkin kellosta vaikka se näkyy myös selaimen tilarivillä.

Puolustus sille että valvon öitäni ja kirjoitan. Ok.. mä yritän kirjoittaa. No koska yöllä sitä vain joskus saa kaikki parhaat ideat. Ja sitä paitsi näytön ollessa se ainoa valo, niin siinä on se tunnelmakin, jota asialle vihkiyttymät eivät ymmärrä. luulevat sitä käyttäytymistä orastavaksi mielisairaudeksi.. Sama se.

Tänään, joka tarkoittaa aamuyöllä edellistä päivää mutta ajankohdan takia se on tänään koska ei koeta että olisi seuraava päivä. Sunnuntai. Sunnuntaina taidan taas herätä Järvenpään kirkon kellojen soittoon, pakostakin mut herättää joko tarve luopua kuona-aineesta tai sitten aurinko joka valaisee tummista verhoista (=ruots. Gardini toim.huom) huolimatta koko huoneen että siinä pakostakin herää. Eikä voi käyttää tänään -sanaa tarkoittamaan huomista. Eikä huomenna ole luvassa sitäkään että taivas olisi pilvessä eikä täten aurinko pääsisi herättämään.

En tiedä onko siinä mitään järkeä ikäänkuin juhlistaa tässä merkinnässä sitä että 1000 kilotavua täyttyi. Ohhan se 495 sivua joku saavutus. Word sivutti asiakirjaa. mukavasti. Tällä kertaa se toimi. Ei kaatuillut, mutta kyllä muisti heittää herjan:
<kuva: wordin häiriöilmoitus>

Kyllähän minä sen tiedän että mulle voi tulla virheitä kirjoittaessani. Kirjaimet sekoittuvat.. A ja Ä, U ja O, A ja E sekä sanasta joskus saattaa jäädä jostain ihmeen syystä viimeinen kirjain pois.. Hitto, jos mä tuosta häiriintyisin niin lakkaisin kirjoittamasta.

Tuhat kilotavua. lähes 500 sivua teksiä vain teksti-muodossa. Se ei vielä täyttäisi yhtä korppua. Mitä sitten kun se täyttää? tarvitsee vain 600 kt lisää.. htm-muodossa se jo täyttää yhden korpun.

Tänään käytin paljon 10 sentin kolikoita ostaessani ruokaa. Jos sulla on paljon pieniä kolikoita, niin et voi oikein missään ostaa niillä tavaraa, ettei sua katsottais kieroon. No ei mua S-marketissa mitenkään katsottu. Hyvä vain sanoi kassa että saivat lisäkolikoita.

Tänään minä näin 13 junaa. Tunnissa arkena tuosta menee 4 lähijunaa ja ehkä 9 muuta. En ole tiedustellut asiaa.

Turhaa sitä ihmiset ostavat batteryä että pysyisivät valveilla. Kyllä omenamehukin sen piristyksen antaa. Ainakin minulle..

Monimutkaisten kaapelointejen kautta kuulen stereoista CD;ltä Guns and rosesseja. Coma. Karuselli soitin pyörähti aiheuttaen ruman kolinan muuten niin täydellisessa yöllisessa harmoniassa vain vaihtaakseen levyn Metallicaan.

Taidan olla väsynyt.

04.04.2004i
Lisää merkintää olemassaolostani.

Lueskelin tässä tuosta ideasta jonka heitin kerran täällä että mitä sitten jos mä kuolisin? Siis kuinka asiat hoituisivat?

Maksamattomat laskut päätyisivät perintätoimistoille jotka lähettelisivät sitten karhujaan. Sori, mä en voinut maksaa laskujani ajallaan koska sattui valitettavasti sellainen asia että mä kuolin. Enkä siten voinut maksaa laskujani.

Ja kuinka tässä koneessa olevat tekstinalut ymmärrettäisiin? Osa on rankkaa ja sairasta kamaa. Irtonaisia lauseita.. Tehtäisiin psygologinen profiili. - Hitto, täysi hulluhan se oli! Niin ne voisi ymmärtää koska en olisi enää niitä selittämässä..

Ja kuinka kotisivujeni käy? Tai oikeastaan - miksi mä sellaisesta välittäisin koska mua ei enää olisi. Kaiketi joku tulostaisi kaiken ulos. Saahan ne 3 riisiä käyttää siihen. Nettipäiväkirjani on yhden riisin kokoinen jo. 1 riisi on 500 arkkia A4;sta ellei joku tiennyt.

Mutta se mua siinä yöllisessä merkinnässä nauratti ettei koulu voisi järjestää suruliputusta koska ei ole lipputankoa. Äkillinen kuolemani vaikuttaisi arviolta vain 300 ihmiseen, joten suomi ei pysähtyisi. Ja yhdysvalloissa mua ei tunne kukaan.

Entäs käy kuukausien päähän varattujen lääkäriaikojen jos potilas sattuu kuolemaan ennen kyseistä aikaa.?

Tässä vaan pitää olla varovainen, ettei tämä ideologia jää päähän pyörimään. Ja tässä mainitsemani kuolemiseni ei olisi itseaiheutettu. joten tämä vuodatus ei ole mitenkään sitä viimeistä kirjettä rivien välissä..

Mutta sitten voisin puhua matkapuhelimestani. Nokia 3510i. Siis mulla on takana ja kenties vielä edessäkin sekava ihmissuhde. Se on päättynyt se frassi mun ja naiseni välillä. Mutta sitä mä en tajua että mun on puhtaasti Nokiasta johtuvista syistä - pakko säilyttää sen numeroa kännykässä. Koska tämä malli ei näytä numeroa, jos ei tallennettu, viesteissä. Vaan siinä lukee ensimmäiset sanat viestistä joka on tullut. Ja kun ei viihtisi lukea yhtään sen kirjoittamaan sanaa enää. Ja kännykään on ohjelmoitu myös se, että jos on saapunut yksi tekstiviesti niin sen voi lukea heti. hitto - menis sentään ensin saapuneet-kansioon ja sitten vasta näkisi sen numeron mistä viesti on lähetetty. Mutta ei. Sitä paitsi kännykän saa soimaan eri tavalla jos on sen numero tallessa.

Tai sitten mä vaihdan numeroa - sittenkin. Mutta sitten hän alkaa soittaamaan kaipolaan - lankaliittymään jos ei saa mua kiinni tai ei saa numeroa tiedustelusta.

Ja tämä ero johtuu tällä kertaa siitä että hänellä on nyt niin paljon muuta. siis terveydellisiä haittoja ettei hän jaksa seurustella kenenkään kanssa. Mutta sitten kun ne asiat selviävät..

No tämä on mun elämä..

Mutta saahan hyvää materiaalia teksteihinsä..

04.04.2004ii
Älkää selvittäkö

On uusi Trio Niskalaukauksen kappale. Kaunis musiikkiesitys. Ja se laulu on hyvin sanoitettua. "Teistä riippumattomista syistä"

Kävin R-kioskilla, keskustassa. Olisin ottanut heti sen mehun, mutta siinä oli joku nainen ja se volasi niitä. Katsoin tuota puuhaa vähän aikaa. Kunnes tämä nainen huomasi minut ja oli kovin nolona. Hän ei ollut töissä siellä. Otin sen omenamehun ja maksoin ostokseni.

Ihminen ei välttämättä huomaa outoja asioita vasta kun tajuaa ne. Eli kyllä silla yhdellä vastaantulijalla oli vain yksi jalka. Amputoitu ilmeisesti toinen. Eli jotain oleellista puuttui ja mä hoksasin sen vasta minuutin päästä. Piti oikein kääntyä katsomaan tarkistaakseen hänen jalkojensa lukumäärän. Tavallisesti on on 2.

Muuten tänään ei tapahtunut paljon mitään. Valitsin vain väärän takin ulkonakäydessäni. Verkkatakki olisikin sittenkin toiminut paremmin.

05.04.2004
Kun aamu tuli yllättäin

Siis mä heräsin taas hyvin. Taisi olla Kieru-lintu tuossa ulkona niin että sen ääni kuului. Kaupunki muutoin hiljaa. Ja kun avasin silmäni niin oli hetken todella vaikeaa ymmärtää näkemäänsä. Siis ikkunaa joka on suljettu verhoin. Kyseessä oli sellainen täydellinen paussi, että olin valveilla mutta aivot eivät vielä prosessoroineet tietoa..

Mutta aurinko nuosee ja lämpötila ulkona -4 pakkasta. Taivas idässä, mihin ikkunani on, on punainen. siis taivas. Kohta alkaa uusi viikko. Lyhyt viikko. On pääsiäinen ja sitä juhlitaan. Harva enää edes muistaa sen että miksi sitä vietetään. Jeesus, Golgata, Juudas, Ristiinnaulitseminen. Tuosta aihepiiristä tehty loistava rock-versio tai joku musikaali - niin se vaikutti muhun kun olin kakara. Itkin.

Elämä on hauras laulaa Ismo Alanko CD:ltä.

Ihmiset jälleen nojonottavat lipputiskeillä, liikennevaloissa. Kukin matkalla töihinsä tai opiskeluihinsa. Jokaisessa kaupungissa ympäri suomea. Jollain on kiire. Sama Ruotsissa ja muissa pohjoismaissa. Koko euroopassa ja amerikka teki sen jo viime yönä. Aasia tulee perässä. Kaikki jonottavat, maailma jonottaa suuren vuoronumeromasiinan edessä.

Kaupunkiliikenteen autot tunkevat itsensä läpi bussikaistoilla, moottoritiet ruuhkautuvat ja paikallisradion tekopirteä aamushow ei pelasta siinä tilanteessa kun pinna katkeaa joltain ja se alkaa puskea muita autoja. Menkää jo, helvetti, eteenpäin. Sota kehätiellä.

Kaikkien on raahauduttava töihin, jotta yhdyskunta toimisi. kaikkien on kannettava oma kortensa kekoon. Sen sisällä suuri kuningatar vain synnyttää uusia työläisiä. Kaikki tekevät niinkuin säännöissä lukee. Kunnes joku tekee kapinan. Se tapetaan ja syödään jotta tilanne rauhoittuisi.

Keon vieressä on kävelytie ja sen vieressä rautatie. Taajamajunat ovat pitkiä ja täynnä ihmisiä. jotka ovat matkalla sinne josta pitää tulla takaisin illalla , että voisi jälleen tehdä sen matkan huomenna. Kaikki toimii kuin kone. Pienet osaset menevät paikoillensa ja systeemi toimii.

Kaikki on riippuvaisia yhdestä asiasta. Ilman sitä kaikki lamaantuu, ruoka loppuu ja kone hajoaa. Sähkövoimalaitos hajoaa. Junat eivät liiku, liikenne puuroutuu, koska liikennevalot eivät toimi enää. Bussikaistat tukkeutuvat. Matkapuhelinverkko lamautuu. Kaupoissa ruokatavarat pilaantuvat hyllyihin koska niitä ei voida myydä, koska sen pitää tapahtua tietokoneen kautta. Ei sähköä.. Ei mitään.. joukkokuolemia moottoritiellä, junissa sähkötoimiset ovet, hätäkytkinkin toimi sähköisesti kerta se on painonappi.

Kone ei toimi ilman sähköä. siksi se pysähtyy kerrostenväliin.

Kerrostalojen takana aurinko jatkaa nousemistaan. Auringon nousu on harha joka tapahtuu maapallon pyörimisliikkeen takia. Koko Järvenpää on matkalla 200 km/h tämän planeetan mukana tyhjyydessä. Tämä on vain yksinäinen elämän saareke. Viikonpäiviä ei ole avaruudessa. Ei aamua, ei iltaa. Niitä ei tapahdu muualla kun kellossa. Kello käy eteenpäin.. televisiot avataan että kuullaan se että miten planeetalla menee. Sään jälkeen laite suljetaan. Valon määrä ulkona lisääntyy. Siitä saa nauttia taas ne 14 tuntia. Sitten taas himmenee taivas. Aurinko laskee länteen. Auringon lasku on vain tämän planeetan kiertoliikkeen aiheuttama illuusio.

Kaikilla on sama planeetta, jokaisella ihmisellä. Niin on tuollakin naisella joka tuulettaa neljän asteen pakkasessa tyynyliinojaan. Hänen asuntonsa yläkerrassa, sen parvekkeelle tulee mies polttamaan tupakkaa, nainen poistuu sisään tyynyliinojensa kanssa. Auringonvalo osuu jo tämän kaupungin korkeimpiin rakennuksiin, niiden ylimmäisiin kerroksiin.

Mutta se vain ihmetyttää että tuo nainen tuulettaa lakanansa joka aamu kello 6:45
Sen yläpuolelle, sille parvekkeelle saapuu aina kello 6:47 mies polttamaan tupakkaa.

Näin oli vuosi sitten ja on yhä edelleen. Toimintaa toisistaan tietämättä. Tietämättä..

Minä olen tietämättä uutisista. en tiedä mitä maailmalla on tapahtunut. Kohta sen saa tietää kun avaan television seitsemän uutisille ja suljen sen sään jälkeen. Miksi niitä iltauutisia ei kutsuta muuten, koska se olisi oikein sanoa, kello yhdeksäntoista uutisiksi?

Tänään koulu alkaa vasta ehkä kahdeltatoista. Menen kahdeksaan, jos koulu alkaa kahdeltatoista niin siinä on aikaa olla netissä. Ja pikkuhiljaa alkaa palautumaan mieleen se kaikki mitä meillä on tällä viikolla koulussa. Tämä pikkuinen tauko on ohi. Se PPT-esitys, se pitää esittää auditoriossa. Saadaan kokeita takaisin, tulee hoijksit tässä kuussa. Tulee tili, laskut maksan siitä. Ostan muutamia vaatteita..

tämä on planeetta yksinäisessä avaruudessa. Me vain lähetämme tietoa koko ajan itsestämme avaruuteen. Radio ja TV-toimintamme vuotaa tyhjyyteen. Ehkä joku sivillisaatio saa meistä tietoa siten. Heitä kiinnostaa kaikki mitä me teemme. He katselevat TV-lähetyksiä ja kuuntelevat radiotamme. Sitten me teemme niistä digitaalliset. Eipä enää vuoda radioaaltoja avaruuteen.

Taivas on muuttunut punaisesta keltaiseksi.

En tiedä mitä tällä planeetalla on tapahtunut viime yön aikana. Yö on vain planeetan kiertoliikkeen aiheuttama illuusio. Jossain on aina päivä. Viime yönä oli täysikuu. Kuun vaiheet ovat selitettävissä maapallon varjolla. Niissä siis ei ole mystistä.

Aurinko näkyvissä, maanantai voidaan aloittaa..

05.04.2004i
Sympeässä olossa.

Sympeällä tietty tarkoitan sitä olotilaa, jossa sitä vain on luovuttanut. Tai ei nyt luovuttanut mutta kyllästynyt. Kuuntelen hyvää musiikkia. Kumma miten siitä ns. örinästäkin voi alkaa pitämään. No.. ainakin joissain tilanteissa.

Polveni oli tänään taas vähän kipeänä. Eli kuljin hissillä. Sitä mun elämästä on tullut. Koulun hissejen vieressä on kyltti; Vain liikuntavammaisille. Vuosia sitten kun täällä olin niin se oli vain kyltti joka ei tarkoittanut minua. Nyt.. Se tarkoittaa.

Tänään meillä alkoivat ne esitykset auditoriossa. Itse en vielä pitänyt. Sitä pitää vain vähän vielä viilata. Eli tulostaa se ulos ja katsoa ne muistiinpanot niistä. Referoida se.

Mutta mä vain ajattelin sellaista että en katso silloin yleisöä koska tämän silmäongelman takia mun on joukon edessä vaikea hahmottaa ihmisiä. Ajattelin vain katsovani vain takaseinää niin siten voisin keskittyä siihen esitykseen, enkä siihen että silmissä taas alkaa vilistä. Siihen mun elämä on mennyt.

Kymmenen vuotta sitten kun kaverit olivat rakentamassa itselleen ammatteja ammattikoulussa, niin minä mätänin nuorisopsykiatrisella. Taisi olla tasan kymmenen vuotta sitten kun se psyykelääkitys lopetettiin. En kuulemma tarvinnut sitä enää. Se oli se juttu kun olin tammikuussa 1994 uhannut tappaa itseni ja jättänyt kirjeen. Siitä lähtien sain lääkettä, mömmöjä. En kuitenkaan ottanut niitä yhtään pilleriä sen jälkeen kun kokeilin mitä ne tekivät. Rankka kokemus, josta enemmän kotisivujen minä-osiossa.

Eli mä voin sanoa etten selvinnyt masennuksesta mömmöjen avulla. Jossain on tänä päivänäkin lääkäri, joka luulee niin.

Eli olenko minä hukannut elämääni? kuten viisas nuori nainen, KH kerran multa kysyi. No vain 3 vuotta. In meltal institution. That place was located on short of tuomiojärvi in Jyväskylä.

3 years I did waste in there. Thats yuor anwser, K. Yes I did waste my poor life.

Ja huomenna meillä alkaa taas englanti.

Mukava antaa itsestään tietoja nettipäiväkirjassaan. Use the internet - it helps yuo to find something what you really did not want to know.

06.04.2004
Mietteitä ennen tiistaita

Tosissani tuossa äsken olin sitä mieltä että jos sensuroisi kirjaansa, mutta eihän edellinen merkintä - yöllä kirjoitettu - ollutkaan tietoa jota internet ei koskaan saisi tietää.

Minähän siitä päätän että mitä tietoa valuu nettiin.

Eilen löysin netistä jotain minkä tähden tuli ajatus. Entä jos presidentti kiinnostuisi yhdestä tavallisesta kansalaisesta ja soittelisi hänelle koko ajan. Niin usein että tämä kansalainen hakisi lähestymiskieltoa. Mutta miten on? uskooko sitä kukaan viranomainen jos menisi kertomaan että presidentti ahdistelee minua? Varsinkin jos tämä tapahtuisi yhdysvalloissa ja presidentillä olisi jotain jolla hän kiristäisi tätä tuntematonta kansalaista. Siirsin esimerkin USAan koska siellä on pressalla enemmän valtaa - jopa muissa maissa kun omassaan. Mutta kaiketi se onnistusi suomessakin

Näitä aamullisia, outoja ajatuksiani.

Koululla on yksi wc-pönttö joka oli eilen tukossa. huomasi sen infon sulkeutumisen jälkeen. Olisin voinut kysyä tietenkin ruotsinopettajalta että osaisiko hän auttaa viemärin avaamisessa. Siis siten että hän olisi soittanut huoltomiehille. Vaikka en sitä epäile etteikö hänkin osaisi avata viemärin.

En häirinnyt häntä. hän luki rauhassa Huvdvustabladettia. eli mä osaa kyllä lausua sen, mutta kirjoittaminen on eri juttu. Ainakin tiistaiaamuisin.

Ulkona kuuminta on ollut +17 ja kylmintä -5 astetta. Nyt nollassa. Ja hitot - mä otan sen ohuen takin päälle tänään vaikka nelosen säätyttö lupasi tuulta ja sadetta. ja miksi hitossa ne eivät voi kertoa koskaan mitään tuulesta? Ok. siis sataa, mutta tuuleeko pääsiäisenä? hyvä on sitten jos sitä ei Nelonen, MTV3 tai ylen säät eivät halua kertoa. Merialueille annetuista tuulien nopuksista pitää vain päätellä..

06.04.2004i
Hyvä päivä

En muista mitä unta viime yönä näin. Kaiketi se ei ollut mielenkiintoista.

Mutta ruokatunti oli hieno. Kävin syömässä koululla missä ruokana oli lohta ja peruna, vaikka infonäytössä lukikin valheellisesti ja mielipahaa herättäen: LASANGE Siis sitä olisi syönyt mielummin kuin sitä perunaa ja lohta. Sen jälkeen lähdin asemalle metsästämään satasta, sitä uutislehteä ja junalippua junamaatista.

Siihen ehti yks tyttö ennen mua. Odotin vuoroani. Katsoin kellonaikaa siitä näytöstä jossa näkyy seuraavat junat. 11:59.

Tutkin sitä juna-aikataulua aseman edessä kuin etsien niistä jotain uutta. Tämä tyttö oli vielä junamaatilla. Ihmisiä meni ja ihmisiä tuli. Mutta junia ei mennyt ohi. aikataulunäytössä luki kellon aika 12:00 ja se likka oli vielä siinä. Ilmeisesti teki jonkun virheen. Luin sen hänen kehonkielestään.

Lahteen näemmä olisi päässyt raiteelta 3 kello 12:18 ja jokainen lähtö raiteelta 1 menisi Helsinkiin. Siinä oli pääkaupunkimme nimi 4 kertaa päälekkäin. ja kello oli 12:03 ja se likka oli saamassa lippunsa. Hän odotti niitä ja sai ne. Tuo nainen sitten lähti siitä asemarakennuksen sisään. Ja mä pääsin ostamaan lippuni Jämsään. Aamujunassa Järvenpää - Tampere ja sieltä Jämsään. Koska on Pääsiäinen tulossa.

Kävelin siitä sitten alas sen mäen, ohi Hotelli Rivolin - joka on suurin "Kyllä Järjestyy"-hotelliketjua. Sen ravintola on mainittu kansainvälisessä ruokalehdessä. Siis muutama fakta siitä paikasta. Kuin ne opin niin sain vuohenjuustospagettia tonnikalalasangen päälle. Menin ohi Nordean, mannilantien yli kävelykadulle. Suunnistin R-kioskiin ostaakseni sen latauslipukkeen. Astuessani sisään siihen kioskiin, en voinut edes aavistaa että mitä siellä tapahtuisi.

Ostin samalla kyllä ässäarvan. Myyjä kehoitti minua ostamaan yhden tietyn arvan - no se ei sittemmin voittanut mitään. Mutta myyjä pudotti pankkikorttini lattialle. Kävimme dialogin mahdollisuudesta että kortti viottui. Mutta ei se hajonnut. Olin jo lähdössä kioskista ja myyjä palasi täyttelemään hyllyjä makeisilla - kun se tapahtui.

Häneltä putosi kokonainen laatikollinen Kinder Bueno-patukoita lattialle. Niitä levisi ympäri sitä kioskin nurkkaa, missä on se veikkauspiste ja peliautomaatti. Hän ilmaisi halunsa lähteä kotiin, mutta jäi keräämään niitä patukoita. Kehoitin häntä olemaan hyvillään siitä että ne patukat sattuivat olemaan juuri Kinder Buenoja, koska niissä on moninkertainen muovisuoja suojaamassa muutoin rapeata fohvelikeksiä. Jätin hänet siistimään sitä R-kioskia hymy kasvoillani. Se vahingonilo...

Olin jo unohtanut sen arvan, myyjän osoitettua painovoiman mahdin käyttämällä suklaapatukoita. Hitsi - jos mä olisin voittanut siitä paljon niin olisin palannut hihkumaan että tää sun valitsema arpa voitti paljon euroja.

Mutta mun taskussa oli vielä se Italiasta saakka tullut 20 centin kolikko. Menin täyspottiin ja voitin sillä 1 euron eli kirjaimellisesti sain 5 kolikkoa siitä yhdestä.

Ruokatunti alkoi olla lopuillaan. Olisi ollut loppupäivä vapaata, mutta sovin äkkiä että menen sille valinnaiselle. Sosiaaliturvalle, mikä onkin aika mielenkiintoista. Ja maikkana on SS.

Siis hän joka osti kerran turskaa Järvenpään S-marketista.

Puhuimme englantia tänään englannintunnilla.

Järvenpään S-marketista ei saa enää chiquita-banaanija. On vain Consuleja ja sitä reilun kaupan juttua mitä en osta.

Tosin en tiedä mitä banaanimaailmassa on tapahtunut. Onko tapahtunut vallankumous? Chiquita on kukistettu ja Consul valtaa alaa. En tiedä. Mitä hittoa on tapahtunut banaanimaailmassa? Minä kysyn asiaa kyllä joskus.

Vain sillä että ostaessani nämä Consul banaanit kaupasta, niin ne olivat vihreät. Joten ajattelin että ne ehtivät kypsyä huomiseksi jolloin ei tarttisi lähteä kauppaan. Mutta ne ovat jo nyt keltaiset ja huomenna varmaan laikukkaat joten minä haluaisin tietää enemmän banaanien sielunelämästä ja niiden kohtelusta. Chiquitat aina kestivät.

Mutta ylihuomenna minä näen taas Iittalan seisakin, Tampereen rautatieaseman ja sen Hämeenlinnan tiilitalon jota Hämeen linnaksi kutsutaan. En käytä IC2:sta. Käytän pikajunaa 811. Siis sitä vuoroa joka joutui onnettomuuteen Jyväskylän ratapihalla.