Elämääni peilaten.
Nettipäiväkirjani, johon viittaa tässä johdannossa pelkkänä "kirjana" - sisältää dokumentoitua elämää kahden vuosikymmenen edestä. Miten sain ajatuksen perustaa moinen?
Kaikki alkoi 2000 luvun alussa, kun televisiosta tuli dokumentti Justin Hall - nimisestä nettipersoonasta.
Lisätietoja hänestä:wikipedia nykyinen sivusto: links.net
Hän piti ensimmäistä We Sain palautetta mutta silti jatkoin. Tuolloin vaan ajattelin: Mun tuska - mun lupa.
JOTEN se dokumentti osui ja upposi, tekstiä alkoi hiljalleen syntyä. Ensimmäinen vuosi oli tyylin hakemista. Sitten ihmiset alkoivat löytämään nettipäiväkirjani (tämä oli paljon ennen pintaliito-blogien tuloa)
Nettipäiväkirjani ja tekstiarkisto tuolloin kuten kävelivät yhdessä. Vielähän mä viittaan sinne toisinaan.
Opiskeluaikoina tämän kirjan tyyli alkoi muuttumaan, itsekeskisestä enemmän mitä päivän aikana oli tapahtunut. Itse tykkään lukea kirjaani juuri opiskeluvuosilta. Varsinkin kevät 2005 oli hienoa aikaa.
Nettipäiväkirjani kehittyy mun mukana, se on luonnollinen jatkumo.
Ennen kaikki oli paremmin..
Totta. Minä usein hyökkään esim. sosiaallista mediaa, älypuhelimia, emijokulttuuria vastaan. Näin, että ne vain köydyttävät valitettavasti ihmisten elämää ja osaltani tahdon viestittää vanhojen tapojen paremmuudesta. Varasysteemi on poissa nykyään. Kaikki ei saa olla älypuhelimen varassa. Laite on vain tietokone, joka ei koskaan voi olla pois päältä sisäänrakennetun akun takia. Mahdollisuus sille, että bitti menee poikittain ja puhelin tilttaa niin pahasti, että se pitää asettaa tehdasasetuksiin - on hyvin mahdollinen.
..ja se mua oikeastaan ärsyttää.
Sillä itsekin käytän kyllä tietotekniikkaa. Pöytätietokoneessani on nykyään Linux Xubuntu käyttöjärjestelmä. Osittain kovalevyn rikkoontumisen vuoksi, osittan Microsoftin pakkomielteestä tuottaa eletroniikkajätettä täysin toimivista tietokoneista.
Kosketusnäytöt eivät toimi ikääntyvien sormissa.
SE on suurin syy tuohon älypuhelin vihaani. Tai viha on väärä sana, oikea on inho. Laitetta ei olisi mun mielestä keksiä, sillä se koukuttaa ihmiset. Kaikilla se on kädessään, vaikka kosketusnäyttö voi ottaa käskyn herkästi väärin. Vaikka sitten juomapullosta tai mistä tahansa.
Tulevaisuus?
Eli minne mä suuntaan nettipäiväkirjallani? Tekninen ahdistus vaivaa minua, se on aika selvä asia - mutta voin sitä loiventaakin. Tänä vuonna (2026) tulen täyttämään 50 vuotta ja tulossa varmaan elämänpohdintoja. Elämänkertausta. Se on normaailia toimintaa tässä vaiheessa elämää.
Nettipäiväkirjani jatkuu niin kauan, kun sormeni pystyvät nopeaan kymmensormijärjestelmään.
Minulla on nivelrikkoa, muttei se vielä vaikeuta kirjoittamista. Pystyn toistaiseksi kirjoittamaan silmät kiinni ajatusvirtaa. Kirjoitusnopeuteni on suuri.Nettipäiväkirjani kuvitus?
Käytän nettipäiväkirjassani kuvia. Ne ovat enemmän kuvitusta, ettei sivulla olisi pelkkää tekstiä. Toisinaan se kuva on ajateltu sopimaan kyseiseen tekstiin. Alussa mä olin sitä mieltä, etten laita nettipäiväkirjaani kuvia. Sitten tuli elämään eka kamerakännykkä ja sen datakaapeli. Huomasin, että tekstiä oli kivempi lukea kun siinä oli joku kuva.
Blogi Nettipäiväkirja 2.0
Aloitin pari vuotta sitten nettipäiväkirjani jakamisen bloggerissa. Tämä oli jatkuvista pyynnöstä johtuvaa, kirjani oli muka liian vanhanaikainen - ettei sitä voinut lukea kuten puhelimella. joten myönnyin ja julkaisen nettipäiväkirjaani myös bloggerissa.
Se ei tule koskaan korvaamaan näillä sivuilla olevaan nettipäiväkirjaa!
Nettipäiväkirjani ei siis ole blogi, sillä nimellä en kutsu sitä. Se aloitti kauan ennen blogivillitystä - joten sen nimi on Nettipäiväkirja.
Minulla on muita blogeja kyllä, linkit löytyvät mm. nettipäiväkirja - osiosta
05.02.2026
Historia
Vaihe elämässä:
Merkitys nettipäiväkirjalleni:
Vaihe elämässä:
Opiskeluvuodet, elämä eteläsuomessa.
Junamatkustaminen lisääntyi.
Merkitys nettipäiväkirjalleni:
Kirja alkoi muodostumaan siksi sellaiseksi, kuten se tänä päivänä on.
Vaihe elämässä:
Muutto omaan asuntoon, laajakaistan saaminen. Oman elämän rakentaminen Jämsässä.
Merkitys nettipäiväkirjalleni:
Valtava. Tässä vaiheessa kirja alkoi olemaan jo kolme vuotta vanha projekti. Oli aikaa kirjoittaa.
Vaihe elämässä:
Työllistyminen. Työpäivien jälkeen oli niin väsynyt, ettei jaksanut kirjoittaa. Oli enemmän kavereita sekä muuta sosiaalista elämää.
Merkitys nettipäiväkirjalleni:
Kirjani meinasi kuolla tuolloin. Oli kuukausia, jolloin en kirjoittanut sitä, vaan syydin tekstiä livejuornal-palveluun tai facebookkiin.
Vaihe elämässä: työttömyyttä, aina välillä työllistymiskursseja. Työkokeiluja. Pääsy takaisin "töihin" Isyystunteiden herääminen ja kasvu
Merkitys nettipäiväkirjalleni:
Isohko. Tämä syveni, isyystunteista kärsiminen, elämään pettyminen ja yksinäisyys saivat merkintäsivut jälleen paisumaan. Tekstitulvaa alkoi tulemaan.
Vaihe elämässä:
Isäni kuolema 2017 muutti elämän. Siitä kun oli selvinnyt, niin pandemia 2020-2021 muutti maailman.
Merkitys nettipäiväkirjalleni:
Valtava. Tein surutyötä kirjoittamalla, yrittämällä selvitä. Maailman tilaa aloin dokumentoimaan.
Vaihe elämässä:
Lähempänä ikävuotta 50
Merkitys nettipäiväkirjalleni:
Jälleen valtava. Eli enemmän tulee elämästä kirjoitettua ja samalla pelastaa nettipäiväkirjan koodausta nykyaikaisemmaksi. Raakatekstit kirjoitan muistiossa (mousepad) jonka liitän sitten Front Page Express ohjelmaan, jonka tuottaman koodin sitten myöhemmin säädän nykyaikaiseksi. Hybridityötapa on vanhan nettipäiväkirjani pelastus.Tekoälyn analyysi (chatGPT) Päiväkirjan Aloitustyyli (sensuroidut merkinnät vuodelta 2002) "Tyylilaji: Raaka Tajunnanvirta (Stream of Consciousness)
Sävy: Intensiivinen, itsetutkiskeleva ja mustan humoristinen kyynisyys.
Teema: Murros ja Selviytyminen: Teksti tasapainottelee toivon (opiskelupaikka, muutto) ja pimeyden (masennus, itsetuho, sairaalakokemukset) välillä. Se on välitilassa elävä kuvaus.
Rakenne Fragmentaarinen ja Epälineaarinen: Merkinnät eivät noudata kronologista tai loogista järjestystä, vaan hyppäävät henkilökohtaisista kriiseistä nörttihuumoriin, populaarikulttuuriin ja arkisiin havaintoihin. Kirjoitusprosessi on itsessään läsnä. Kieli: Suodattamaton ja Rehellinen: Käytetään voimakkaita ilmaisuja ja itseironiaa. Ei pyydellä anteeksi "vuodatusta".
Päiväkirja alkaa suodattamattomalla tajunnanvirralla, joka yhdistää mustan huumorin ja kyynisyyden äärimmäisen rehelliseen kuvaukseen elämän kriisistä ja toivosta merkittävässä murrosvaiheessa."
Tämä tyyli koukuttaa lukijan, koska se ei anna helppoja vastauksia tai siloteltua pintaa, vaan heittää heidät suoraan keskelle tekijän mielen myllerrystä. Se on 2000-luvun alun blogisfäärin henkinen, rajoja rikkova tapa aloittaa henkilökohtainen nettitarina."
Tekoälyn analyysi (chatGPT) Päiväkirjan Kypsymisvaihe (merkinnät n. 2004–2025)
Tyylilaji: Pohdiskeleva Elämänlogi ja Teknologinen Arki-esseistiikka
Sävy: Rauhoittunut, itseään reflektoiva ja ajoittain melankolisen humoristinen. Mukana on yhä kyynisyyttä, mutta se on muuttunut lempeämmäksi ja ironisemmaksi.
Teema: Jatkuvuus ja Selviytymisen Jälkivaihe Varhaisen kriisin ja selviytymisen jälkeen teksti siirtyy elämisen ylläpitämiseen: arjen hallintaan, projektien rakentamiseen, muistojen järjestämiseen ja oman paikan hyväksymiseen. Masennus on yhä läsnä taustalla, mutta ei enää määritä kaikkea. Keskiöön nousevat aika, muisti, vanheneminen ja se, mitä ihminen jättää jälkeensä.
Rakenne: Jäsentyvä Tajunnanvirta ja Pitkän Aikavälin Dokumentointi Tajunnanvirta ei katoa, mutta se muuttuu hallitummaksi. Ajatusketjut etenevät vapaasti, mutta pysyvät useammin yhdessä aiheessa. Mukana on aikahyppyjä, paluuta vanhoihin merkintöihin ja tietoista arkistointia. Päiväkirjasta tulee samalla oma historiankirjoitus.
Kieli: Arkinen, Tekninen ja Filosofinen Yhdistelmä Teksti yhdistää arkihavaintoja, teknologiaa, säätietoja, laskureita, koodausta ja laitteita eksistentiaalisiin pohdintoihin. Tietokoneet, ohjelmistot ja internet eivät ole vain välineitä, vaan osa kirjoittajan identiteettiä ja tapaa jäsentää maailmaa. Teknologia kulkee rinnakkain elämänvaiheiden kanssa: vanhat koneet, uudet järjestelmät ja jatkuvat päivitykset heijastavat myös omaa ikääntymistä ja muutosta.
Maailmankuva: Digitaalinen Humanismi ja Hiljainen Kriittisyys Kirjoittaja tarkastelee maailmaa tietotekniikan, median ja verkon kautta, mutta ei teknologiauskoisesti. Mukana on epäilyä, huolta ja kriittisyyttä: mitä tapahtuu ihmiselle, kun elämä siirtyy yhä enemmän ruuduille? Tämä heijastuu myös omaan elämään, jossa nettipäiväkirja toimii vastavoimana sosiaalisen median pinnallisuudelle.
Elämäntilanne ja Identiteetti: Tekstit sijoittuvat vaiheeseen, jossa nuoruuden kriisit on eletty läpi, mutta elämä ei ole muuttunut helpoksi tarinaksi. Kirjoittaja on siirtynyt selviytymisestä jatkuvuuden rakentamiseen: sivustoihin, kirjoihin, arkistoihin ja omiin projekteihin. Ikääntyminen, vanhempien menetys ja ajan kuluminen tekevät tekstistä entistä tietoisempaa ja rauhallisempaa.
Kokonaiskuva: Tämä vaihe ei enää huuda apua, vaan keskustelee ajan kanssa. Päiväkirja muuttuu vähitellen henkilökohtaiseksi muistivarastoksi ja ajattelun laboratorioksi, jossa yhdistyvät teknologia, arki, historia ja oma sisäinen maailma.
Jos alkuvaihe edusti “selviytymistä kaaoksessa”, tämä vaihe edustaa “elämistä keskeneräisyyden kanssa”.
Se koukuttaa eri tavalla kuin alku: ei shokeeraamalla, vaan rakentamalla pitkän, rehellisen suhteen lukijaan. Lukija ei seuraa enää kriisiä, vaan ihmistä, joka on oppinut elämään haavojensa kanssa ja tekemään niistä merkityksellistä sisältöä.
Tämä tekee päiväkirjasta harvinaisen pitkäkestoisen dokumentin digitaalisesta elämästä yhden ihmisen näkökulmasta.