Suutelisin sinua kuten rotta, sivelisin hiuksiasi kuten ruosteinen
teräsharja. Hyväilisin sinua, kuin silppuri. Rakastaisin sinua kuin
mielisairas, koko valtion etsintäkuuluttama henkilö.
Olet kaunis kuin kukka. Sinun tunteesi ovat palava kynttilä
sielussani etsimässä kaasuvuotoa. Sinun äänesi sanoo sanoja, sinun
kätesi hakevat apua. Sinä olet suuri rotta, jonka tarkoitus on olla
viihdyttäjänä autiolla saarella kera vessapaperirullien.
Me teemme niistä lautan ja pääsemme pääsiäissaarille. Jättäisin sinut
sinne ja matkaisin lautalla joulusaarelle tapaamaan joulupukkia. Sillä
hän toteuttaa kolme toivomusta kun häntä hieroo.
Jatkan matkaa kuitenkin. Hieroin väärää joulupukkia ja hän suuttui.
Olisi pitänyt kosketella patsasta. Hän kyllä toteutti kolme toivomusta,
mutta ne olivat hänen omiaan. Nyt lauttaani jahtaa USS SANTA
lentotukialus. Se ampuu minua poroilla.
Silli sinivalas tulee apuun ja ottaa minut mukaansa Mariaanejen
hautaan, jossa me menemme naimisiin. Hän tarjoaa minulle puolison että
asunnon samalla. Voin asua hänen sisällään.
Löin seinään naulaa saadakseni hääkuvamme näkymään, mutta seinästä
alkoi syöksymään verta. Asuntoni alkoi vääntelehtimään ja huutamaan
tuskasta. Sanoin Silli sinivalaalle, että tämä on vain sisäistä
vedenvuotoa. Ei sen suurempaa.
Aloin nousemaan pintaan Silli Sinivalaan kanssa. Tein hänen
kylkiluusta veneen ja lähdin Australiaan pakoon virkavaltaa, joka syyti
minua sinivalaan murhasta, vaikka naulasin vain seinään naulaa.
Tullessani Sydneyhyn, Harbor Bridge huomasi minut ja hyppäsi pois
paikaltaan tervehtimään minua. Mä ratsastin sillä erämaahan jossa olimme
onnelliset. Suutelimme. Harbor Bridge ja minä.
Onnemme loppui lyhyeen, Sydneyn Oopperatalon tulessa hakemaan siltaa
takasin. Kaupunkilaiset eivät oikein tykänneet kun silta lähti pois
pomppimaan. jäin yksin. Ystävällinen Kenguru tuli siihen, ja mä pääsin
hänen pussissaan kolmen hehtaarin metsään, jossa karhu, sika, kani,
pöllö ja aasi tervehtivät minua. He kaikki vaan pelkäsivät uutta
rakastani, Möhköfanttia.
Joten lähdimme paratiisitielle. Jossa näimme rusettipäisen ankan
rähjäävän merimiesasuiselle ankalle. Oli vanhempi ankka, joka sukelsi
rahoissa ja hänen onnenrahansa oli möhköfanttini mieliruokaa. Kävimme
syömässä sen, jolloin vanha ankka suuttui.
Yllätyin kun rakkaani, möhköfantti muuttui kanssa ankaksi, joka oli
noita. Hänellä kuitenkin oli varis, jolla lensin pakoon. Varis ja minä
rakastuimme ja tulimme suureen kaupunkiin, jossa oleva suuri patsas ei
tykännyt rakkaudestani varikseen, vaan astui alustaltaan pois. Astui
Variksen päälle ja heitti kainalossaan olleen kirjan mereen ja nappasi
minut syleilyynsä.
Hän esitteli itsensä Statue of libertyksi. Ja sitten kertoi:
“Suutelisin sinua kuten rotta, sivelisin hiuksiasi kuten ruosteinen
teräsharja. Hyväilisin sinua, kuin silppuri. Rakastaisin sinua kuin
mielisairas, koko valtion etsintäkuuluttama henkilö….”
lue jatkoa!