Elokuu 2003

<< Heinäkuu 2003 - Syyskuu 2003>>

Simo Pahulan nettipäiväkirja
Alkaen 9.5.2002

Tämä on osa suurempaa kokonaisuutta.
http://simopahula.fi

Kotisivuillani tämän nettipäiväkirjan helppo ohjaus,
arkisto, muistot ja suuri tekstiarkisto.
Tämä tiedoksi heille, joka tulivat tälle sivulle nettihaun myötä


Tämän sivun merkinnät:

06.08.2003 - Elokuussa
07.08.2003 - Kirjoittamaton
08.08.2003 - Ei myrsky ulkona raivoa
13.08.2003 - Järvenpää, täällä taas
14.08.2003 - RULLAHIIRI!
15.08.2003 - 0:52 - Cleaning my TV..
16.05.2003 - 01:33 - Elämä
16.08.2003i - Vesisadetta
17.08.2003 - Sunnuntai
18.08.2003 - Gösta Sundqvist on kuollut
19.08.2003 - Heikossa olossa.
19.08.2003i - Aamusumua
20.08.2003 - Sateinen aamu 2003
21.08.2003 - Jälleen yöllistä
21.08.2003i - Säätilastako
22.08.2003 - yöllistä part 1000
24.08.2003 - Prison of your mind
25.08.2003 - Tekstiviesti
26.08.2003 - Tiistai, 11:54
26.08.2003i - Viimeikin..
27.08.2003 - Paradise lost
28.09.2003 - Uutinen internetistä
29.08.2003 - Herkullista.
30.08.2003 - Toisiksi viimeinen päivä
30.09.2003i - After dinner
31.08.2003 - Surupuku on musta


Poiminnat & muistot.

>> Takaisin Järvenpäässä

>> Television taikaa, telepaattista yhteyttä puluun

>> Äiti, mikä se avainkoodi oli (2504)

>> kun opetin windowsin käyttöä uusavuttomalle

>> mitä jätin tekemättä

>> Junamatkalla väritettyä tekstiä

>> Flussaisessa olotilassani hauskaa päivää

>> Toteuttettuja seikkoja kotisivuilla

>> Missasin yhden tilaisuuden ja menin Valintaloon

>> Tapahtuipa asuntolan keittiössä

>> Merkonomiopiskelijan sisustusvinkkejä

06.08.2003
Elokuussa

Nyt on helteet jo ohi. Eilen ukkosti ja siten se on myös syynä siihen, että miksi olen hereillä ja kirjoitan yöllä. No kun viime yön oli ukkonen välkkymässä ja mä mökillä aitassa, joten ei siinä saanut nukuttua. Suoraa välkkymistä 3 tuntia.

Kaipola on pimeänä.

Taas Puukkoisilla, tai Hassis. No kuitenkin Kuhmoisien puolella, siis 100 metriä kunnanrajasta. Niin ennen tuota elosalamoilla alkanutta ukkosta, kuljin naapurin lehmien ohi. Ne kun oli sillä pellolla. Aina kun kävelee lehmälauman ohitse, niin tulee sellainen tunne että ne suunnittelee jotain kun alkaa 3-7 lehmää katsomaan ohikulkiaa. Ja nämä vielä alkoivat seuraamaan mua.

"Hei Mustikki, pistetään tuo ihminen lihoiksi, Mansikki sä hyppäät sen eteen ja Heluna hyppää sen taakse. Manta sitten hyppää sen päälle...."

Ja ne lehmät vielä juoksivat mun kanssa. Ja sitten ne alkoivat hyppimään. - toistensa päälle. Niinhän lehmäeläimet parittelevat. Tosin en ole varmaa että oliko siihä naaraslehmä toisen naaraan päällä. Voiko muuten lehmä olla homo? Entä jos kaupoissa myytävä maito onkin lesbolehmistä.

No ne kyllä oli sonneja. Kyseiseen aikaan oli pimeätä tuon lähestyvän ukkosen vuoksi. Tosin näin utareet, no ehkä sillä sonnilla oli utareet.

Viikon päästä Järvenpäässä alkaa koulu - siis työt. Ekapäivät ovat varmaan rentoa meininkiä ja oppilaiden pelottelua. Mä kyllä ostan kelloradion.

Josko jopa näkis siellä karhuja..


07.08.2003
Kirjoittamaton

En tiedä.. Mutta kyllä mä nyt omiin silmiini voin luottaa? Siis tuossa ulkona lampun valossa näkyi joku hahmo - seisomassa keskellä pihaa. Katsoin toisaalle sekunnin ja kun siirsin katseeni takaisin -- sitä hahmoa ei enää ollut siinä. Kummitteleeko täällä?

Tässä talossa on kuollut ihmisiä.

Se miten saattaa saada itsensä pelkäämään on kyllä aika helppoa. Katsoa vain Mustan Kissan Kuja ja siitä innostuneena tutkia vähän Tiedon Rajamailla - teosta. Ja kun ulkona on pimeä yö jolloin tuulee niin kaikki on valmista. Sitä pelkää. Sitä toivoo että maailmassa olisi jotain muutakin kuin se mitä näemme.

Minä käsitän maailman tieteellisesti. Perustan maailmankuvani tietoon ja faktoihin. Siksi en voi uskoa ufoihin tai aaveisiin. Mutta jos jotain yliluonnollista tapahtuisi - vaikka ufo laskeutuisi tuohon kaupan katolle. Niin se saisi maailmankuvani sekaisin ja se johtaisi siihen, että minua alkaisi pelottamaan hämmennys. Maailmankäsitykseni ei olisi sellainen kuin sen olen luullut olevan.

Täällä kuului kolahdus enkä osaa paikallistaa sen aiheuttajaa. Tieteen avulla tiedän että tavarat voivat kolahdella lämpötilaerojen vallitessa. Minulla on ikkuna auki ja siellä +14 astetta.

Ensi maanantaina lähden junalla Järvenpäähän.


08.08.2003
Ei myrsky ulkona raivoa

Sisälläni.. Suuri viha joka kuplii yli. Tulee murhia.. Tai jotain. Suurta vihaa joka kuplii yli ei ole. Pieni terästys vain netiipäiväkirjan alkuun..

Jämsän ainoa Siwa ja se narisee. Siis sen ovi. 5 kilomertiä pohjoiseen on Jämsä. Olin siellä istumassa nahkasohvalla ja vastaamassa kuinka haluan jouda kahvini ja että onko mulla allergioita? Ei ole. Siis syyslomalla sairaalaan leikkaukseen.

Olen leikkausjonossa. Polven takia.

"..ette saa liikkua kadulla yksin koska olette lääkkeiden vaikutuksen alaisena.." ote saamastani opastemonisteesta.

No se on vasta sitten kun sen aika on.

Tyhjät pullot muuttuivat tinasotamiehiksi. Kun nukkumatti jo muut tappoi - siis on yö. Juliet jonesin sydän. Yöllä.mp3

Tahdon elää.

Minulla on aina ollut kaipuu aktiiviseen elämään. Ehkä ja on se kouluelämä sitä. Sen jälkeen pitää löytää töitä, siis elämälleen jokin tarkoitus tai.. ..Roope-setä kaikki tappoi.. ..ei tule mitään.

JJS laulaa Ankkalinnan vallankumouksesta. Aku ja kumppanit nousevat laulussa kapinaan ja sota syttyi. Kaikki seinää vasten ammuttiin kun Roope katsoi vierestä ja nauroi. Vain Hessu Hopo säästettiin..

Näitä kivoja nuoruuden säveliä. Siis yli kymmenen vuotta vanhaa musaa on kiva kuulla.

Joku tyttö jätti vastaajaani viestin. Se on noin 14vuotta se likka päätellen sen käyttämistä täytesanoista. Aika hauska viesti.

Pakkaaminen vie voimaa, mutta se on viimein valmiina. Siis tavarat, jotka Toukokuussa pakkasin - pitää nyt pakata takaisin jotta ne voisi taas pakata ensi vuoden toukokuussa.

aika järkevää.


13.08.2003
Järvenpää, täällä taas

Dingon kunnian kentät soi Suomipopissa. Muistorikas kappale, josta en sitä enemmän jaksa kirjoittaa. Ne muistot veisivät takaisin Haukkalaan.. Joten jatketaan kertomalla remontoidusta koulusta, jossa eivät puhelinyhteydet talon sisällä toimi. Internet tietty toimii. Senhän täytyy Windows 2000 - järjestelmäs.

Kunnian kentät on viimeinen paikka, missä toisensa saa ihmiset, joista toinen jää kunnian kentille makaamaan. Siellä on taajamajunat kulje, siis sen nähnyt kuin sen yhden urheilukentän Lempäälässä (?). En milloinkaan ole kävellyt sillä kentällä, kerran siellä pelattiin jalkapalloa. Minä menin junalla Heikin kanssa Järvenpäähän. Heikki oli omahoitajani Haukkalassa. Mutta nyt oli mukavaa tulla junassa tänne. Siis Tampereelta tänne samalla junalla. Viimeisessä vaunussa. Ilmeisesti mä olen hyvännäköinen. Mä siis näin taas sen yhden tyypin joka katsoo mua aina vilaukselta kummasti ja hymyilee.. Mun ikäinen mies. No sitä ihmissuhdetta en aio kehittää. Kyllä joskus naisetkin tutkii mua silmillään.

Killing me. Yes. Muistot.. Vähän typerä olo tulee siitä. Ja miksi hitossa mieleeni jäi se jalkapallo-ottelu joka näin 2 sekuntia 7 vuotta sitten?! Ihmismieli on jännä asia..

Tänään siis oli ruotsia. Kyllä - mä kerron tunnista, jolloin sain luokan nauramaan käyttämällä hård - sanaa. (kova ruots.) Ruotsin opettaja kysäisi tiedämmekö me, oppilaat, pehmoisistä? Tehtävässä oli edellisenä sanana ollut pehmeä. Joku saivarteli että onko niitä kovaisiä? "No, on niiden pehmoisien ollut pakko olla joskus kovana, että on tullut isiksi.." Hieno kommetti joka sai ruotsin luokassa naururemakan aikaan.

Kävin Prismassa ostamassa TV-johdon ja TV-lehden sekä huonoa omaatuntoa. Kyllä, huonoa omaatuntoa saa kaupoista. Siis naksuja. Pringles Hot & Spisy. No, sitä purkkia voinee käyttää kolikoiden keräyspaikkana. Ja sitä Coca-cola pulloa voinee käyttää kun sen uudelleen täyttää vedellä. Vesipullona.


 

14.08.2003
RULLAHIIRI!

Ostin sen. Mustan rullahiiren ja se jopa toimii tässä kokoonpanossa. 20e no se että koneessani on kunnon ohjauslaite joka tekee työskentelystä mukavempaa - takaa sen että opiskelutöiden teko on omassa huoneessa mukavenpaa, kuin levyhiirellä.

Valinta: enemmän ruokaa viikonloppuna vaiko hiiri? No, myönnettäköön - muutamasta kilosta voipi aina luopua. Etenkin kun tuli ostettua sitä huonoo omaatuntoa.. :)

Ulkona sataa vettä. Ei se estänyt sitä yhtä miestä kantamasta näppistä ilman mitään suojaa. No toimiihan se varmaan vielä. Räsähtelee ja toimii.

Ostin junaliput ensi viikoksi.

vielä kun sais jatkojohdon katkaisijalla ja saunalahden liittymän toimiin. TeliaDNA oli pahoillaan ja pyysi rivien välistä minulta anteeksi että irtisanoin liittymäni. Elämäni 7 irtisanomiskirje. siis matkapuhelinoperaattoreilta.

Täytyy kyllä sanoa, että tämä hiiri on hyvä. Sen saa tekemään erilaisia temppuja. - Ja se on hyvä ihan ulkokuoreen asti. Musta hiiri mustalla johdolla kytkettynä mustaan tietokoneeseen.

Miks hitos tietokoneen tulisi olla valkoinen? Tahtoisin joskus nähdä mustan pakkasarkun. Musta musta on tyylikäs väri ja sen pitää pitää.. Enpä keksinyt sanaleikille loppua.

En kuinkenkaan näe mustassa enää mitään synkkää. Mutta kotisivuni EIVÄT koskaan tule olemaan mustaa valkoisella.


15.08.2003 - 0:52
Cleaning my TV..

Jätkälle syötetään roskaruokaa, jäätelöä ja hattaroita + tyypillistä huvipuistoruokaa. Sillä on lämpökerrasto päällä ja sitten se mies tungetaan G-voimamasiinaan, vuoristorataan ja karuselliin jasitten kuvataan kuinka se yrjöää..

Ohjelman juontaja tappaa ravun - ensin kuumassa vedessä ja sitten potkaisee kattilan pois levyltä. Hyppii sitten sen ravun päällä että se menee taatusti mäsäksi. No sitten ei muuta kuin syömää sitä rapua.

Eilen sieltä tuli ohjelma, jonka perimmäinen tarkoitus oli näyttää se, että miltä 120 kiloiset karpaasit näyttävät naisten vaatteissa. Ja sitten ilman mitään varoitusta - ne alkaa naimaan. Sanomattakin on selvää että kaukosäätimen ollussa hukassa, sammutin laitteen pääkytkimestä.

Jätkä suljetaan ostoskärryihin ketjulla ja sitten työnnetään kärry vauhdilla ruusupuskaan. Ostoskärryillä alas rappuja, kivijyrkännettä ja sitten kun odotettavissa ollut tapahtuu - nilkka paskaksi - sitä näytetään väritelevisiossa. Niissä vanhoissa mustavalkoisissa oli yksi hyvä puoli. Ei värejä.

Mitä huominen tuo tullessaan? Mitä televisioni kertoo minulle aamu-uutislähetyksessä? Tämä on tietenkin jotenkin sairas miete, mutta olis hienoo että juna suistuis raiteilta tuossa mistä mä näkisin sen ikkunastani - mä tietäisin ennen uutisia mitä isompaa on tapahtunut suomessa. Tosin minua henkilökohtaisesti väsyttää alka paljon. Siksi ehkä ajatus on jostain aamuyhden jälkeisestä mielentilasta.

Avasin koneen vain saadakseni tiedostot tuolle levykkeelle. Mutta pitihän sitä kommentoida juuri näkemäänsä törkyä.

Oli koulussa taas ruotsintunti seksiviittauksineen ja nauruineen. Kaikki kellot olivat yhä täydellisesti sekaisin. Kävin suomalaisessa kirjakaupassa ostamassa lyijytäytekynän. Sitten menin Mc donalsiin. nudettiateria on hyvää. istuin odottelemaan ruokaa ikkunapyötään. Yritin siitä saada telepaattista yhteyttä yhteen siinä kävelykävälykadulla vaeltaeneeseen puluun. Härpin samalla cokista music televisionin lähettäessä hyvää musiikkia.

koin olevani onnellinen.



16.05.2003 - 01:33
Elämä

Suuri seikka tuo elämä. Sitä pitäisi ylläpitää - pitää kiinni toiveistaan. Tänään tai eilen meillä alkoi uusi kurssi. Sen maikka kyseli kaikkien toiveet läpi. Siis mun ryhmäni. Usea toivot että pääsisi koulun läpi ja sitten töitä. Samaa mäkin toivoin.

Taisin olla ainoa joka lähiaikojen toivelistalla piti avioliittoa. JA se asia tuli tuosta vain. Alitajunnasta kait. Ei vielä. Ei ole mahdollista.

Kävelin, siis kävin lenkilläkin. Taivaalla näytti olevan sadepilviä. Ne ei mua haitanneet. Vettähän se vain olisi. No ei satanut. Ei sillä, että mä olisin mennyt itsepmaan sieltä ulkoa sadetta hakemaan - muuten vain olisi ollut kiva tunne se kun päälle sataa. Perjantaina.

Kuten gold play laulaa "Why its always rain on me?" Mä taidan etsiä tilaisuuksia, jolloin voisin olla onneton - edes pikkuhetken ajan. Kuka nyt kävellessää Kyrölän asemalta etelään lähtevää kävelytietä radanvierressä ajattelee, että jos juna suistuu raiteilta, niin siinähän kuolee. Kun iso kasa metallia tulis päälle? Mä en itsekään ymmärrä miksi olen tälläinen. Tai tiedänhän mä.

näyttää vain siltä että kaikki alkaa hävitä jonnekkin. Tai onko setämä vain väsynyttä puhetta..


 

16.08.2003i
Vesisadetta

Juuri sitä ei nyt ole. Ei sada ulkona vettä. Mutta mihin mä oikein tähtään tällä kieroutuneella sanajärjestyksella?

Kävin kaupassa, Järvenpään S-market Järvenpää. Lehtihyllyllä näkyi lehti nimeltä "Lollo" Lapsen kysymykseen että miksi toi täti ton lehden kannes on alasti? Sen öapsen äiti oli vaikeana vähän aikaa ja sitten päätti että kassalle pitää mennä..


 

17.08.2003
Sunnuntai

Päivän nimi on sunnuntai. Se riittää selitykseksi siihen, että satuin heräämään lähes naapurissa olevan Järvenpään kirkon kellojen soitantoon.

Heräsin hävitykseen. Jos vaan saisin lisäkaappitilaa joistain.. no tää on tätä, muuton jälkeistä sekamelskaa - eikä tilannetta helpota säilytystilan puute. Katsellessani huonettani keksin säilytystilaa. Kaapissa olevat pakkauslaatikot. Niihin vois mahtua jotain, jos sitä joskus sais ispiraation tehdä siivousta. Itseni tuntien - se kai tapahtuu joskus jonain yönä ennen aamuyhtä.

Kävellessäni tunnelipuistoon kuulin nykyajan version lapsen unohtuneista avaimista. Pihan dialogista tuli mieleen se soneran mainos, jossa naapurostolle paljastuu että lapsen äiti käyttää peruukkia. Sangen hauskaa.

Eli se vuoropuhelu meni jotenkin näin:

Lapsi "ÄITI! MIKÄ SE KOODI OLI?!!"
Edellisen äiti kolmannessa kerroksessa: - - -
Lapsi uudelleen: "ÄITI - MIKÄ SE KOODI OLI?!!!"
Äiti: "MITÄ?!"
Lapsi: "SE KOODI - MIKÄ SE OLI ? - AVAINKOODI!!?"
"Äiti: "SE OLI 2504 - SIIS 2 5 0 4 !!!"

Taloyhtiön tietosuoja vakaa ja salainen. Selvä, koodilla 2504 pääsee siihen taloon sisään. Ja se on yleisessä tiedossa kuinka ääni kaikuu kerrostalojen seinissä pitkälle. Kyseinen rakennus on Mannilantien ja tunnelipuiston risteyksessä, keskustasta tullessa vasemmalla.

Siis viimein mä muistin ostaa palasokeria teehen. Se aina unohtuu. Joten sitä piti käydä hakemassa R-kioskilta.

Raha, nykyään siis euro. Sen määrä vaikuttaa siihen että ilahtuuko ihminen. Siis mä menin siitä otto-automaatille, sellaiselle uudelle jonka näppäimet ovat kyllin alhaalla, jotta takana oleva taatusti näkee sen koodisi..

Mutta se kone kertoi minulle että tilillä on enemmän kuin olin itse laskenut. Tämän päivän jälkeen luonnollisesti vähemmän. Hyödynsin S-marketin sunnuntai aukioloaikaa. Ostin Batteryn.

Mulla on sen lippiskin, batteryn. Sitten verkkatakki, musta t-paita ja siniset farkut. Jalassa lenkkarit. Ja vaikutan pääkaupunkiseudulla pikkulisänä Järvenpään viemäriverkossa. Sekä taajamajunissa välillä Tampere-Järvenpää 12:22 lähtö tai 15:22 ja viimeinen vaunu.

Niissä on kiva matkata. viimeisissä vaunuissa. Jos juna suistuu raiteiltaan, niin luokkaantumisriski etummaisissa on kuoleman luokkaa. Mutta viimeisessa ei niinkään. luulisin..

Mutta positiivisuus kunniaan, kuten MAV sanoi. Niinhän se on..


 

18.08.2003
Gösta Sundqvist on kuollut

Leevi and the leavings. Suomen hyvin yhtye. Kello 11:13, koulun piha. AM tuli ja kertoi kuulleensa Göstan kuolemasta. Hän oli kuullut siitä radiosta. Sydänkohtaus ja vain 20 vuotta mua vanhempi. Kaunista musiikkia ja ne sanoitukset.. Moni jää kaipaamaan.

Ulkona näyttää satavan vettä kuuropilvestä.


19.08.2003
Heikossa olossa.

* sori, merkintä sensuroitu *


19.08.2003i
Aamusumua

Koko suomi on pilvessä, sumupilvessä. +14c. Sain juuri tehtyä noi ylöspäin ohjaavat kolmiot tähän päiväkirjaan. Ne puuttuivat tästä systeemistä.

Aamusumua kaikki tyynni - aurinko kun alkaa paistamaan, niin se häviää. Niinhän se on tehnyt aina.

Oloni tänään, tässä ja nyt? - Odottava. jonkunsortin deja-vu tämä, että pelkään avata sähköpostiani. Mulla oli psyykkisesti huono olo eilen ja se voi olla tänäänkin. Pidän itsestäni huolen - lähetin sitä mailia koulun psykiatrille. Silloin viimeksikin hain täälläollessani apua, jota en hyödyntänyt. Tietty kun nuorisopsykiatrisesta hoitokodista lähtee - niin ei sitä sitten ala takuulla takaisin psykiatreilla ramppaamaan.

Se oli mukava vuosi. Se 1996 - pääsin henkisesti pahasta. ja nyt 2003 - en palaa masennukseen takaisin. Sitä paitsi se tapaaminen liittyy koulunkäyntiin. Kas kun on tosiaan tullut fyysisiä terveydellisiä haittoja.

Aamusumut ovat alkaneet jo hävitä.

Katsoin MTV3 aamu-uutiset - thanks for useless information.

Viikonloppuna sataa.


20.08.2003
Sateinen aamu 2003

Pyöräilevät ihmiset pitävät sateenvarjoa yllänsä. Paljon se heitä auttaakin. Kastuvat kuitenkin. Sateella ihmiset muuttuvat tateiksi.

Heräsin aamuviideltä avoimen ikkunan takia. Satoi rankasti ikkunalautaan, peltiseen sellaiseen. Suljin ikkunan ja menin takaisin nukkumaan.

Tänään on ruotsin tunti. Tänään on koulun ruokalassa ruokana jotain kalaa tai kanaa.. Mulle on tullut sähköpostia tai sitten ei. En avaa televisiotani aamu-uutisille. Eilen siellä oli verisiä ihmisiä ja aivan "hienoa" kuvaa pommi-iskusta. Kamerat olivat paikalla. Joku kuoli.

Yön "antaa soittaa" soi mp3-na. Tätä levyä on kuunneltu paljon. Ensin LP:nä. sitten kasetilla, sitten CD:nä ja nyt mp3:senä. Mutta viis mikä on musaformaatti - muistorikkaita kappaleita. Tosin paras formaatti kaikista oli se LP.

Suomalaisen kirjakaupan entisen paikan ikkunassa on lapsien piirrustuksia tulevaisuuden Järvenpäästä. Yhdessä kuvassa koko kaupunki tuhotaan ydinpommilla, toisessa taas arkkitehtuuri on kokenut muutoksen. Asutaan pallomaisissa iloisenvärisissä taloissa ja pihalla kasvaa ihmisen kokoisia kukkia. Järvenpää 2099. No se on mulle sama, mitä ne tekee suomelle silloin - mä olen siihen mennessä valitettavasi kuollut. Sillä ei kai sitä elä ihan 130-vuotiaaksi.


21.08.2003
Jälleen yöllistä

On yö ja puolikuun kalmea valo häviää peukalon paksuisen tietokoneen matriisinäytön värinättömälle valolle. Satunnaisia autoja liikkuu Mannilantiellä. Taivaalla näkee tähtiä. +14c

Mutta en aloittanut kirjoittamaan nettipäiväkirjaa vain kertoakseni yöstä.

Päivä muuttui hienoksi. Siis tuli yllättävää tietoa Otto-automaatilla. Mä oli niin varma, että seuraava tili tulisi vasta 28. tätä kuuta - se tuli tänään.

Ruotsin tunnilla alettiin vain puhumaan hitleristä ja Ruotsin valtion osallisuudesta toiseen maailmansotaan. Tuli esille myös sellainen seikka, että voimme me olla ylpeitä siitä että koulutiellämme on kulkenut joskus itse Adolf Hitler. Rautateitse.

Prisma tänään. Minulla oli puutetta sukista. Menin siis ostamaan niitä, kuitenkaan löytämättä niitä itse - kysyin apua. Se nainen olisi myynyt minulle naisten sukat. Oikaisin, että miesten sukat kävisivät paremmin koska en ole nainen.

Ihmiset valitsevat ruuhkassa kassajonon nopeasti. Meistä tulee eläimiä - saalistamme lyhintä jonoa. Sitten seuraamme sitä vihreän kassanäytön kasvavaa lukemaa siitä, että kuinka paljon tässä köyhdyttiin.

Risifrutti onkin ruotsalainen tuote. Hinnan tarkistuspiste kertoi sen. Sain viherkasvini virkistymään kun annoin sille vettä. Arvioin kuitenkin että se on heikkona viimeistään ennen ensilumia, jos kasvihuoneilmiö niitä tänä vuonna suomeen antaa.

Tänään sain opettaa naiselle windowsin käyttöä. Pikkujutun, mitä se ei tajunnut. Vierityspalkki. No, onhan se niin halvatun vaikea. Siis kaksi nuolta - ylös ja alas. Kuinka saan sivua alas? Opastin sen vaikka tuntui tyhmältä. uusavuttomat.. Ja mä olin samalla miettimässä sitä että kuinka hitossa mä pääsen tutkimaan oman levykkeeni piiloitettuja kansioita koulun koneessa, jossa ei näy mitkään piiloitetut tiedostot, eikä mitään mahdollisuutta mennä kansion asetuksiin, koska ne ovat piiloitettu koulun koneissa.

ja..

"Anteeks mut, osaatko sä neuvoo miten mä saan enemmän tekstiä näytölle?"

kello on 1:49

Naulan sanoin: menempä nukq


21.08.2003i
Säätilastako

Sää on sadetta, välillä jyrisee. Luotan siihen että kaupungissa ukkosella on melko sähköturvallista. Minulla on uusi jatkojohto katkasimella. Sellaista olin usein toivonut, että ostaisin sellaisen.

Metallica - call of knutu tai jotain sinnepäin.

Ulkona siis sadekuuroja. Hitto - mun pitää vielä kävästä koululla. Sinne on täältä 200 metriä. Äsken tuli rakeita.

Sivuja en vielä ole voinut päivittää verkkoon. Pitänee kysäistä koulun mikrotuen apua. Voi olla että nämä voi nykyään päivittää vain heidän kautta.

Tänään ollessani vakiorutiiniksi muodostuneella uutislehti satasen hakumatkalla asemalla, niin ajattelin josko hyppäisi Helsingin junaan. Ihan extemporee tempauksena. Siten toimiessani olisin pettänyt koko luokkamme. Vastuullani ja minun kaapissani oli veroehdotuksen täyttöohjeoppaat jotka olin luvannut jakaa ryhmälleni.

"Onko kukaan nähnyt Simoa? Sen piti antaa mulle se opas"

"Anteeksi, muttemme ole tehneet antamaasi läksyä. Meillä ei ole oppaita koska Simo on näemmä häipynyt. Se kyllä lupasi hakee ja antaa meille ne oppaat"

"Missähän se oikein on? Tämä ei ole sen tapaista. Siihenhän voi luottaa. Nyt on kyllä jotain vinossa.."

Joo.. Mutta pidän lupauksista kiinni. Jaoin ne oppaat ja maikka kiitteli koko luokkaa siitä että kaikki oli muistanut tuoda ne pahuksen oppaat.

Ja tämän kaupungin kadut ovat märät sateesta. Pilviä roikkuu taivaalla. Ja minun on mentävä ulos kävelemään ne 200 metriä.


22.08.2003
yöllistä part 1000

Siellä oli kaksi naista. Järvenpään Mc Donaldsissa. Ne tulivat mun jälkeen ja minä tietämättä lähitulevaisuudesta ja kohteliaana annoin heille palveluvuoroni.

Ne tilas kaikki ateriat mitä se rafla tarjoaa. Ja se ainoa myyjä oli hätää kärsimässä. Hesburger sai minusta asiakkaan. Minä häivyin pois ravintolasta.

Oli ukkosta. Haluni olla siitä välittämätön ja kävellä ulkona hiljalleen kärsi pahasti ukkospelkoni takia. Sitä ruokki ylisuuri ja vaarallisen näköinen pilvi. Se salamoi jä jyrisi. Tais olla viimeinen tänä kesänä.

huomenna junalla jämsään.



24.08.2003
Prison of your mind

Vankila mielessäsi - jokaisella on sellainen. Siis neuroosi, pakko neuroosi. Kuten sillä naisella tänään junasssa. Olen tullut junalla, joka kastui sateesta Tampereella. Siis tämä lady kehitti pienen pakkomieleen ikkunaverhosta. Aina kun aurinko sattui paistamaan edes vähänkin, niin tämä veti verhon ikkunan eteen ja jokaikinen kerta kun aurinko meni pilveen, niin tämä verhonainen avasi sen.

Iittalasta joku toi imurin junaan. Philps- merkkinen ja ruman näköinen laite. Tosin ei se imuri mikä täällä asuntolassa on - niin ei sekään mikään upea ole. Sillä on naama, letkunenä ja nimeltään..

Mikäs se imurin nimi olikaan..? Tosin pystyn kyllä jatkamaan ilman nimenmuistamista.

"Hei, tiedäks et meneekö tää juna Helsinkiin?"
"Toivottavasti!"
"Nii - toivotaan.."
"Ei - kyllä tää menee Helsinkiin, nykyään aina menee nää taajamajunat täältä raiteelta 1"
"Joo, kiitos tiedosta. hyvää matkaa!"
"Samoin"

Aivot. Siis ihmelaite joka voi tallentaa Tampereella junassa käydyn keskustelun nuoren naisen kanssa, jolla oli epäselvyyttä junasta.

Pikajunassa, jolla saavuin Tampereeelle, tein mukavan havainnon. Vaunussa oli yksi istuin osasto aivan samoin, kuin kirjoittamassani novellissa "kylmästi" Piru, kun se on hieno juttu - eikä vain itsekehua. Sitä on muutkin kehuneet.

Mennessäni Jämsään, lähijunassa kirjoitin vihkoon ajatuksia. Tulossa siis jossain muodossa niitä tyyliin: "Nuori nainen pitää elämäänsä kasassa värinäyttökännykällä" Siis modermia elämää runomitassa.

Mä olen tulossa kipeäksi. Tiedän ja tunnen sen kurkussani. F-Secure ei vieläkään ole lanseerrannut virustutkaa ihmisille.


25.08.2003
Tekstiviesti - se on Soneran palvelu

Olen sairas - flunssa. Havaitsin sen ettei kaikki ole kunnossa kun Järvenpään Mc donalds sotki tilauksen. Sain hampurilaisen, mutta vasta minuutin päästä kun olin saanut sen isomman rasian - huomasin että se oli väärä. Aika huvittava tilanne. Tyyppi on onnessaan ja kiittää saamastaan ruuasta - vaikka se on väärää. Sain sen nudettiaterian sisältämät nugetit viiveellä. Asia huvitti mua niin paljon etten viitsinyt siitä mitään numeroa tehdä. MTV music television soitti vanhaa musiikkia.

Otin juomani mukaan kävelykadulle. Joi sitä kokista tullen siihen johtopäätökseen, ettei kurkkuni sairaana oikein pidä kokiksesta. Onnistuin kastelemaan koko roskiksen ulkoapäin sillä limsalla yrittäessäni päästä eroon siitä heittämällä sen rennosti roskiin. Sen kupin kansi irtosi osuessaan roskiksen reunaan ja tapahtui kosteasti.

Menin kauppakujalle, siellä Täysipottiin. Panostin 2e hedelmäpeliin - sain takaisin 5e. Minulla oli onnellinen olo. Olin päivän ajan erossa Kirsistä, olin tulossa sairaaksi ja nauttimani Battery kiersi aivoissa saaden minulle hilpeän tunnelman. Lisäksi aurinko paistoi - pilven raosta. Ajatellessani positiivisesti elämästäni, samalla kävellessäni kohti liikennevaloja - ajattelin sitä kuin kaikki mun elämässäni on vihreää valoa päin - ja samassa valot vaihtuivat vihreäksi

Tänään mennessäni sinne mäkkiin, minun oli nälkä - ja tullessani ulos sieltä, minulla ei ollut enää nälkä. Taisin saada tekstiviestin ollessani siinä ravintolassa

Koulussa KH tilasi jonkun ottamaan videolle ohjelman ykköseltä. Koiranelämää - rodunjalostus hakoteillä? Hän harrastaa koiria, mikä on hyvä harrastus. Tänään Siljan itsetunto sai kolhuja MTV3-kanavalla. Typerä lehti minulla TV-lehtenä. OHO. Laulaja Kikka on 38-vuotias. 20 vuoden kuluttua hän on 68v.

En haluaisi tulla julkimoksi. Onneksi se on epätodennäköistä. Kukaan julkisuuden hahmo ei varmaankaan tule rakastumaan minuun.


26.08.2003
Tiistai, 11:54

Olen sairas - flussassa. Hyvin hilpeä olotila kuitenkin. Näin peilistä sairaan miehen - se olin minä. Ulkona tuulee, +12.3c

Olen syönyt viinirypäleitä. Jossain vaiheessa en enää viitsinyt sylkeä siemeniä pois suustani.

Monivitamiinimehua on myös juonut tänään. Sisälämpö +23.5c. Viime yön kylmin lämpötila on +10c.

Kuuloni on vaihteeksi normaali, johtuen viruksen hyökkäyksestä, toisesta korvasta heikentynyt kuulo on ja samlla kai jotain aivojen verbaalipuolessa on vialla. Sanajärjestys..

Trio Niskalaukaus soi ylväästi mp3:sena.

Jotenkin sellainen olo, ettei päivästäni voi kertoa - ilman - että tekstin laatu menisi kehnoksi.

Voitin siis eilen 5 euroa. Taidan kaivata kosketusta ulkomaailmaan niin paljon, että menen tuhlaamaan sen ostamalla jotain tuosta lähikaupasta, jota pitää itämainen nainen.

Käynnistä > MP3 > U2 its a beautiful day.

Aika sopiva musiikkiesitys tähän päivään. Päivään, jolloin 7 sekuntia sitten tietokone sai ottaa vastaan aivastuksen. No, tämän näyttö pitikin jo puhdistaa..

Tiistai, 29.08.2003 - sairas sairaslomapäivä.


26.08.2003i
Viimeikin..

Viimein sain muokattua valmiiksi upean tekstin - no sen "kylmästi". Se on kertomus matkasta. Kiva olla kirjoittaja - en siis tituureraa itseäni kirjailiaksi. Kun mistään ei löydä mieleistään lukemista, niin sitä pitää kirjoittaa itse.

Virustauti on siitä mukava, että sen voi jakaa muiden ihmisten kanssa. Mä olin niin ystävällinen, että jaon jotakin omaani. Aivastin koulun ruokalassa. Huomenna olen terveenpi. Nenä on edelleen tukossa. Kaikki viinirypäleet on syöty, mitä tuossa pussissa oli.

Minulla on säilynyt se hilpeä olotila, mihin jämähdin eilen maanantaina. Tämä on ollut pitkä päivä, vailla tekemistä. Vaihdoin puhelimeen toiset värikuoret - ne alkuperäiset, jotka tekevät siitä paksumman ja typerämmän oloisen. Tuli sitä Wappailtuakin sillä kännykällä. Kun siinä on se toiminto.

CMX - shamans prayer.mp3. Winampin laajennus, Ehhancer - äänen laajennustoiminto päällä. Utopista. Kuulen kuin musiikki olisi takanani, vaikka tiedän sen olevan edessäni. Ja koska alan pohtimaan musiikin ominaisuuksia liikaa - niin tiedän olevan aika mennä nukkumaan - lepotilaan, josta Nokia minut aamulla herättää.


27.08.2003
Paradise lost

Jos tämän nettipäiväkirjan saisi avautumaan niin, että kun käyttäjä klikkaisi dodisivulla - jonne olen koostanut kaikki nuo merkintöjen alut - niin jos silloin avautuisi suoraan se merkintä - eikä tarvitsisi klikata käyttäjän vielä ylimääräisen kerran hiirellään? Niinhän sitä voisin tehdä koska kerta se on mahdollista - mutta suuritöistä.

Miettiessäni tuota - muistin unohtaa teeni jäähtymään ikkunalaudalle. Kun raotin verhoa etsiäkseni kupin niin näin 3 asiaa. Ensimmäinen oli ylinopeutta ajava henkilöauto, toinen se kun kerrostalosta sammutettiin valot juuri samalla hetkellä kun mä vilkaisin sinne. ja se kolmas oli se, että ulkona tuulee reilusti.

Paradise Lost on hyvä yhtye. Kurkkuni on käheä, toinen sierain tukossa nenässä ja kirjoitan tätä silmät kiinni. Kai se on sitä että osaa sen kymmensormijärjestelmän kuin vettä vain.

Pystyisikö siis kirjoittamaan jotain hienoa tekstiä unissaan. Siis sellaista mikä olisi itselleenkin yllätys. Jännä juttu se että kun sitä ei ajattele, että missä näppäimet ovat niin silloin niiden paikat vain tietää. Ihminen on jännä tapaus. Siis kuinka tätä kaikki toimii. Paljonko minä käytän hermosoluyhteyksistä aivoissani siihen että kirjoittaminen koneella sujuu silmät kiinni. Ja se vasta on ihmeellistä että samalla voi nauttia musiikista, ja hoksaa mahdolliset näppäilyvirheet. Aikamoinen tietokone on aivot.

Kuinka minä voin olla tietoinen siitä että olen vain aivot. Harmaa hermosolukimppu, painoa noin puolitoista kiloa ja ulos otettuna kallosta inhan limainen. Mikä on sielu? Siis missä se on? Aivoni ovat tallentaneet kaiken mitä olen kokenut ja muistavat tuhansia asioita. Ne ovat tehokkaammat kuin mikään olemassa oleva tietokone, ne käyttävät silti vain murto-osan kapasiteetistaan älykkäisiin toimintoihin, kuten ajatteluun.

Ja siellä jossain on sellainen kuin sielu - sielu on se mikä minä olen, mutta fyysiset aivoni tekevät minusta sen, mikä olen. Ja jos aivoille antaa tehtäväkseen miettiä sitä, että kuinka ihmeelliset ne ovat - niin päätä alkaa särkemään. Pitää mennä nukkumaan. 23:34

Ja silti - teeni ehti jäähtyä täysin. Unohdin sen siihen, vaikka se piti juoda. Pitikin alkaa aivottelemaan.


28.09.2003
Uutinen internetistä

Maailmanlaajuinen tietoverkko.. Informaatiota saa jokapuolelle maapalloa - oman kotipaikkakunnan paikallislehden voi lukea vaikka Torontossa. Tosin minä olin Järvenpäässä. Olin kyllä kuullut siitä, mutten mitenkään olisi uskonut että ne todellakin tekee sen niin suuresti. Palanen elämää tuhotaan.

Jämsän linja-autoasemarakennus puretaan - siitä tulee parkkipaikka koko tontista. Se asema, tuhansia hyviä ja huonoja muistoja. Mä jotenkin luulin että Jämsä ei paljon muutu - harhaa. Suuri liikekeskus tulee sinne. Siis työpaikkoja minullekin?

Se tulee olemaa surullista vähän aikaa - nähdä asemarakennuksen paikalla tyhjää. Maailma muuttuu. Ne rakentaa kotikaupunkini uudestaan.

En minä ole editystä vastaan - vaan se asema on minulle rakas paikka. Sieltä lähdin monesti Jyväskylään kun olin Haukkalassa. Sieltä lähdin aina yläasteaikoina kotiin, rippileirille lähtö, tapaamiset naiseni kanssa, aamukahvit sen aseman kahvilassa, kun kävin töissä ja se kerta kun en noussut bussista kun jatkoin Tampereelle.

Luulin, että se asema olisi ollut siellä aina. Mutta eihän se ollut oikeastaan muuta kuin ruma rakennus 1970 - luvulta. Ja Jämsä nyt sattuu olemaan Jämsä.

Mä taidan kyllä joskus tästä lähteä Helsinkiin - jälleen.

Matsästin taas kassajonoa S-marketissa. Ostin banaanit ja viinirypäletertun. Olen yhä sairaana. En ole tänään paljon puhunut juuri sen takia, etten saa oikein ääntä kuuluviin. Toisaalta.. Miksi puhua?

Kuinka kauan onnistuisi puhumattomuus, ellei oteta laskuun palvelutilanteita ja puhelinsoittoja.


29.08.2003
Herkullista.

Siis en syö mitään herkkua, mutta päivän tapahtumat ovat sitä itseään. Oikeata nettipäiviskamaa tallennettavaksi jonnekin Goooglen välimuistiin sitten tulevaisuudessa..

Eli minä kävin siellä Valintatalossa, ensimmäisen kerran sitten viimeisen työpäiväni. Mutta ennen sitä, järvenpäätalolla piti olla joku Nuoriso-esitys, siis luento siitä mitä on se kun on nuori. Tosin koska en koe itseäni valitettavasti enää nuoreksi - niin missasin sen kävelemällä Järvenpään kirjaston läpi, siis etuovasta sisään ja takaovesta ulos - katua pitkin ja siinä jossain vaiheessa minä muistin sen Valintatalon.

Miksi en mennyt sinne luennolle joka oli erikoistapahtuma, enkä mitenkään ymmärtänyt että kuinka kyseinen tapahtuma liittyisi koulutuntimme aiheeseen.. Lisäksi pelkäsin että se luento olisi vain muistuttanut minua siitä että olen hukannut elämäni. En tietty ole - mutta siltä vähän tuntuu. Ja kieltämättä alkoi tuntumaan ilman kyseistä tilaisuutta, informaatiota siitä, että kuinka moneen mahdollisuuteen olen liian vanha.

Tässä välissä se Valintatalo tuli mieleen. Vaikka olin luvannut, etten sinne menisi enää asiakkaaksi - menin silti. Ok, tavarat olivat tutuilla paikoillaan. Mutta ne entiset työtoverit - he vain mulkoilivat minua tyyliin "mitä vittua sä täällä teet!? Häivy heti pois!" Tietenkään sitä ne ei sano ääneen - ystävällisyyshän oli yksi Valintatalon teemoista - kaupunkilaisen ostospaikka. Tullessani ulos vihreän muovikassin kanssa..

(joka ei ole ilmeisesti tarkoitettu kestämään tavaroiden painoa kilometriä, koska se hajosi ja kädellä piti tukea sitä loppumatka)

..niin mä päätin että Pajalantien Valintatalo Järvenpäässä, joka näkyy pääradalta Tampereelle päin mentäessä oikealla, SAI UUDEN VAKIASIAKKAAN. Menen sinne ostoksille ihan vain piruuttani. Tietty siellä on niitäkin, joita on kiva nähdä uudestaankin. Ja vaikka vain ostamaan jotain suklaapatukkaa tai banaania. Siis vain 1 ostos ja joskus enemmänkin. Mutta saahan jotkut mulkoilla jos tahtovat.

Minä en tule koskaan siellä enää työskentelemään. Mustikkakeitto muuten maksaa Valintatalossa 0.66€ kun S-market velottaa siitä vain 0.55€


30.08.2003
Toisiksi viimeinen päivä

Siis Elokuuta. Se oli kyllä aika lämmin Heinäkuu tänä vuonna. Varpaitani palelee. Se johtuu kai siitä, että ikkuna on auki.

Mä siivoon tänään tän huoneen, menen elintarvikemyymälään sillä odotuksella, että minä saan sielyä hankitua broilerin pariloidut pihvit. Siis ruokaa. On nälkä. Guns and roses soi cd-formaatilta. Tosin kukaan ei puhu cd-levyistä formaattina.

Minusta tuntuu siltä, että tuo avaamaton pakkaus keksejä - ostin ne valintatalosta - sisältää monta rikkimennyttä vaniljakeksiä.

Limaneritys on valtaisaa nenäni limakalvoilla. No, onneksi ei ole enää kuumeista olotilaa päällä. Voitin senkin viruksen - jälleen.

Jos ei syö niin ajan kuluessa häviää se nälänkin tunne. Mutta minä lähden tästä S-markettiin. Edullinen ostospaikka, vaikka juuri S-ryhmä purkaakin sen Jämsän vanhan linja-autoaseman tehden siitä parkkipaikan. Jämsän tori muuttuu linja-autoasemaksi ja parkkipaikka toriksi. Ne rakentaa suuren kaupan pikkukaupunkiin toisen suuren kaupan viereen.

Syksyllä koulunkin piha muuttuu mutavelliksi - ne rakentaa uuden rakennuksen, kerrostalon.

Jääkausi tuhoaa koko suomen joskus - tasottaa kaiken tasaiseksi. Tulevat polvet joutuvat siis jättämään kotimaan. Kivaa lastenlastenlasten- lastenlapsille.

Vain mä kait voin tuhota kokonaisen maan miettiessäni kauppareissuani.


30.09.2003i
After dinner

Kävin kaupassa, valitsin ne broileripihvit ja ruokajuomaksi maitoa. Saalistin lyhyimmän kassajonon ja pääsin sen läpi. Tulin pois S-marketista, katuja pitkin asuntolaan ja keittiöön. Laitoin pahvilautaselle 3 pihviä ja työnsin sen sisään mikroaaltouuniin.

Syödessäni niitä, siihen tuli joku toinen opiskelia - laittoin makkaramössönsä mikroon. Kävimme dialogia uunin tehokkuudesta ja hän lähti jonnekin odottamaan sen minuutin kulumista. Sitten kellon kilahdettua hän palasi. Kävimme taas dialogia mikron tehokkuudesta. Hän otti ja nuolaisi annoksensa keskustaa ja laittoi takaisin uuniin. "Ei vielä ole keskeltä"

Mutta.. Mä en ole kenenkään nähnyt NUOLEVAN ruokaansa todetakseen sen, että onko se kyllin lämmintä. No, minulla on paha tapa puhua itsekseni. Ja kaikissa ihmisissä on jotain outoa. Mieleen tulee muutama maikka koulusta..

Pidin taukoa kirjoittamisessa laittaakseni teeni tippumaan. Ja samalla kadulla joku talutti koiraansa. Näytti siltä että tätä kannettava tietokonekin taisi olla suurempi, kuin se koira. Liian pieni koira. No kidutetaanhan tässä maailmassa eläimiä..

Levottomat soi. hemmetin hieno kappale. Kuiskasin sen, et kuullut, sua rakastan.

Kävin myös lenkillä kuuden maissa illalla. Kirkonkellot soivat ja iloisten ihmisen ryhmä alkoi laulamaan virsiä kävellessään mannilantietä eteenpäin. sävellaji oli mitä oli. Pääradan alla haisi virtsa.


31.08.2003
Surupuku on musta

Jos oikeutta enemmän vain nähdä saan, voin verhoitua vaikka lumen valkeaan. Tosin ehkä se kohta onnistuu verhota itsensä lumella, taivaalla on kylmän rintaman pilviä. Nehän olivat matalempia kuin muut?

Käytin väritulostintani. Piti inspiroida vähänsen, ja sain sen tulostimen viimein koneen yhteyteen. Nyt ei tartte aina kytkeä USB-kaapelia koneeseen kun tulostaa. Sen sain pysyvästi. Nyt kun tulostaa, niin tarvitsee vain liittää sähköjohto seinään ja avata pahvilaatikko. Tulostin on TV:n pakkauslootassa joka puolestaan on Stereoiden pakkauslootan päällä. Kaikki styroksit stereoiden lootassa tukemassa systeemiä.

Jep, tulostin vähän taidetta seinille. Dalin sulavat kellot sinisävysenä, ilmakuva Järvenpäästä ja satelliittikuva skandinaviasta kun koko suomi on pilven alla. Ruotsissa paiston kuvan ottohetkellä aurinko. Ja tietty piti tulostaa se logo.sys tiedosto. Tietämättömille tiedoksi - se windows 98 käynnisyskuva.

Huomenna maanantai ja Syyskuu 2003.

Olikohan se Heli siinä S-marketin kassalla jotenkin lihonnut, vaiko oliko vain hän muutoin tuhdissa kunnossa?


Simo Pahulan Nettipäiväkirjaa luettu 14:45 2.10.2017 lähtien
kavijalaskuri
kertaa