HUHTIKUU
Anna alkoi olla
huolissaan tilastaan joten hän osti raskaustestin, joka paljasti
sen mitä Anna pelkäsi. Hän odotti Janin lasta. Se ei voinut
olla kenenkään muun, sillä Marko oli steriili. Janin ovikello
soi. Annahan sieltä tuli uutista kertomaan. Jani istahti
sohvalle, huokaisi raskaasti ja kysyi Annalta että mitä nyt.
Nythän Marko saisi tietää. Liekö kohtalon ivaa se että Anna
oli vain heittänyt testivälineensä ja sen pakkauksen kylppärinsä
roskiin kaikkein päällisemmäksi mistä Marko löysi sen ja näki
siitä että vaimo on raskaana. Naapurissa Anna päätti että ei
kertoisi Markolle vielä. Voisi tehdä niin että näyttelisi yllättynyttä,
väittäisi että ihme on tapahtunut. Ja että lapsi on Markon.
Marko oli mennyt parvekkeelle tupakalle miettimään. Anna tuli
sisään, ovi kävi. Marko istui vielä parvekkeella.
Kahvikuppien kolinaa. Anna tuli parvekkeelle kysymään juoko
mies kahvia. Saatuaan jonkinlaisen murahduksen vastaukseksi jonka
tulkitsi myöntäväksi, Anna meni keittämään sitä kahvia.
Pian se olikin valmista ja aviopuolisot joivat sitä keittiössä.
Mikä se raskaustesti oikein tuolla kylppärissä oikein on?
Marko kysyi äkkiä. Anna säikähti niin että pudotti kuppinsa
lattialle.
Kimmolle ja Lauralle tuli taas kunnon riita jonka yhteydessä
Lauralta pääsi lipsahtamaan se mitä oli naapurin kanssa metsässä.
Kimmo meni hiljaiseksi, kohotti kätensä ja alkoi hakata Lauraa
toden teolla. Vaimon itkua säikähtänyt aviomies loputti väkivallanteon
ja hiljeni, poistui, otti autonavaimet ja läksi ovet paukkuen
ajamaan jonnekkin. Miten Laura voi tehdä minulle tälläistä,
eikö se tajua että nyt on mulla vaikeeta. Auttaisi mieluummin,
kuin naisi naapurin kanssa Kuskin sekalaisia mietteitä
matkan varrelta. Mietti murtunut mies ratissa jos tekisi Petet,
oli Kimmo jo sillä samalla suoralla. Mutta sitten alkoi
hautomaan kostoa Pentille. Hänen takiaan Kimmo oli nyt tehnyt
jotakin sellaista, mitä ei olisi koskaan voinut edes ajatella
koskaan tekevänsä. Hän oli lyönyt Lauraa. Kimmo pysäytti
tienhaaraan ja käänsi autonsa tuntien vain vihaa noita kahta
kohtaan. Marketta oli taas niin masentunut poikiensa kohtalosta.
Hän syytti kaikesta Maria. Jos se ei olisi tappanut itseänsä,
niin Marketta olisi tehnyt sen. Pentti tiesi sen. Vaimo oli
katkeroitunut, masentunut ja sen kanssa oli vaikeaa elää. Kuin
nainen jotain puhui, niin se oli tiuskimista. Pentti ei enää
jaksanut rakastaa naistaan joten hän tunnusti lemmenhetkensä
naapurin Lauran kanssa. Siitäkös vaimo syttyi ja pakkasi
matkalaukkunsa. Pentti ei viitsinyt edes estellä vaimoaan lähtemästä,
oli siitä tullut taakka. Mies vain seisoi pihalla tupakalla
vaimon lähtiessä autolla ajamaan jonnekkin, ei oikein välittänyt
minne se oli lähdössä. Marketta kaasutti tiehensä. Vasta
maantiellä alkoi kyyneleet ja raivo sumentamaan näkökenttää.
Kimmolla oli sama tunne päällä. Kunhan pääsisi takaisin
kotiinsa, niin hän tappaisi Lauran ja Pentin.
Anna jähmettyi paikoilleen eikä kumartunut siivoamaan, kuten
yleensä vaan alkoi änkyttämään että mistä testistä mies
puhui, mistä oli sen löytänyt, Marko tajusi että Anna oli
testannut itsensä. Miten se voi olla mahdollista, enhän mä
voi saada lapsia Marko kyseli ja Anna toteutti
suunnitelmansa kun oli saanut itsensä taas teräväksi. Ja pian
keittiössä halailtiin ja suudeltiin. Oma lapsi, Markon suurin
toive oli toteutunut. Naapurissa Jani kelasi tätä Annan uutista
ja suunnitelmaa. Tuntui se aika järkevältä ja uskottavalta.
Jani rauhoittui ja alkoi selata sohvalla maaten aikakauslehteä.
Juttu isyystestistä sai Janin taas hermostuneeksi.
Marketta purki suuttumustaan kaasupolkimeen, painoi sen lattiaan.
Kimmo teki samoin, molemmilla omissa ajoneuvoissaan itku silmässä.
Ajautumista vastaantulevien kaistalle ja sitä kautta metsään,
sitä ei Marketta huomannut. Törmäys jykevään puuhun oli raju.
Marketta kuoli kuten esikoisensa. Kimmo saapui paikalle. Pysäytti
autonsa. Autonromu näytti tutulta. Rekisterilaatta. Marketan
rusentunut ruumis. Pentti oli kertonut siis vaimolleen. Kimmo
raivostui lisää, meni autoonsa ja läksi toteuttamaan
aikomustaan. Liekö ylisuuri verenpaine sumentanut miehen
tajunnan, kun menetti Kimmo autonsa hallinnan ajettuaan vain 600
metriä, jalka lipsahti pois kaasulta ja itse lysähti ohjauspyörän
päälle ja käänsi sen oikeaan. Kuin Kimmo heräsi ja tajusi
että oli ulkona. Auto oli ojassa kolhiintuneena. Se oli
ilmeisesti tieltä syöksyttyään lähtenyt pyörimään. Ovea
Kimmo ei ollut kai laittanut kiinni. Sitten iski kipu ja Kimmo
menetti tajuntansa. Pentti oli siirtynyt naapuriin Lauraa
tapaamaan ja kertomaan että kertoi Marketalle. Lauralla oli
samat uutiset, Kimmo tiesi. Ja oli viimeinkin lähtenyt
ulos. Laura tarjosi kahvia, Pentille se kävi ja jäikin sitten
koko loppupäiväksi ja tietty uusivat sen metsässä ensimmäisen
kerran koetun.
Marko oli todella onnellinen Annan uutisesta. Meni kaverinsa luo
vastapäätä sitä kertomaan. Jyrki katseli kuinka hyvä ystävänsä
tuntui olevansa onnensa kukkuloilla. Hän oikein näki miten
Markon silmät loistivat. Jyrkistä tuntui pahalta salata totuus,
mutta näytteli yllättynyttä ja tietty onnitteli kunnolla. He
olivat olleet kavereita jo koulun alaluokilta asti. Jyrki muisti
kyllä koska viimeksi oli nähnyt kaverinsa näin onnellisena
Se oli silloin kuin oli kertonut että menisi Annan kanssa
naimisiin. Pitäisikö nyt pilata kaverilta kaikki kertomalla
totuus? Sitä Jyrki mietti Markon poistuttua. Seuraavana päivänä
Markon lähdettyä töihinsä ja Janilla oli iltavuoro, niin hän
meni Annaa tapaamaan. ja varoittamaan Annaa siitä että jos
lapsi tarvitsisi joskus verisiirron tai jotain geneettistä
biologiselta isältään, niin Marko ei sopisi. Ne huomaisivat
sen testeillä. Anna meni totiseksi. Tätä hän ei ollut sisältänyt
suunnitelmaansa. Totuus oli kerrottava, vaikka se ehkä olisi
heidän suhteen loppu.
Laura ja Pentti olivat sängyssä sylikkäin, kun puhelin soi.
Laura meni aamutakissaan vastaamaan Pentti vanavedessään. Se
oli poliisi. Kertoi mitä maantiellä oli tapahtunut ja mihin
sairaalaan oli mies viety. Laura kiitti tiedoista ja sulki
puhelimen, Katsahti Penttiä ja sanoi Se oli poliisista,
Kimmolle on sattunut onnettomuus, pitää lähteä sairaalaan sitä
katsomaan. Viitsisitkö heittää? Totta kai Pentti lähti
viemään Lauraa sairaalaan. Hänkin oli huolissaan Kimmon
kohtalosta, olihan se naapuri . Kuin he saapuivat sairaalaan,
siellä oli tuttu poliisi vastassa. Nähtyään Pentin pysäytti
tämän ja kertoi hänelle tiedon vaimonsa poismenosta. Pentti ei
ensin uskonut häntä, mutta näki ilmeestä että oli
lainvalvojan viesti totta. Pentti ei sanonut mitään, käveli
kuin zombi Lauran perässä huoneeseen, missä Kimmo oli
letkuissa, koomassa. Sinä iltana Pentti ja Laura hakivat lohtua
toisistaan Pentin ja Marketan parisängyssä.
Marko alkoi epäilemään ajan kanssa että oliko Annan
terveydessä jotakin vikaa kun naisen olemus oli jotenkin outo.
Janikin oli muuttunut. Mies meni jotenkin vaikeaksi kuin puhe kääntyi
Annaan. Ja kuin Marko kysyi Annalta olivatko hän ja Jani kenties
riidoissa, Kun tuntui olevan niin hermostunut aina Janin läsnä
ollessa ja muutenkin niin että mikä oikein on vaivana? Voisinko
mä auttaa jotenkin?
Anna sopersi vastaukseksi vaivautuneen ein ja alkoi vähättelemään,
syytti tilaansa. Vastaukseen tyytymätön Marko halusi saada
totuuden selville siitä että mikä oli vaimolla vaivana. Hän päätti
järjestää illan ystävien kesken, hän kutsuisi Janin ja
Jyrkin. Ehdotti sitä Annalle, joka ei viitsinyt vastustella
asiaa, ettei mies olisi tullut epäluuloisemmaksi kuin oli. Alkoi
epäilemään sitä että jos ei olisikaan mitään ihmettä
tapahtunut, jos vaimo oli käynyt vieraissa. Mutta hätisti
ajatuksen täysin mahdottomana pois.
Pentti heräsi Lauran viereltä, Kimmon sängyssä. Tunsi
syyllisyyttä katsoessaan Kimmon vaimoa, joka näytti niin
kauniilta siinä vielä nukkuessaan. Kimmo makasi sairaalassa
koomassa. Ja Marketan oli hän ajanut onnettomuuteen, kuolemaan.
Sitä ei Pentti olisi halunnut. Kaikesta huolimatta hän tunsi
rakastaneensa vaimoaan, vaikka viime aikoina oli tuntunut siltä
että rakkaus olisi mennyttä. Laura heräsi, näki Pentin
ilmeestä mitä mies ajatteli. Miten tämä elämä meni plörinäksi?
Miten kaikki meni täysin hajalle? Pentti kyseli Lauralta
joka näki ensimmäisen kerran näiden 38 vuoden aikana kun oli
Pentin tuntenut, näki miehen itkevän. Kuinka me saatoimme
hajottaa loputkin mitä perheistämme oli jäljellä? Sitä
repliikkiä seuranneen pitkähkön hiljaisuuden rikkon Lauran
ääni Rakkaudesta nainen vastasi. Pentti kääntyi
ja halasi. Sen jälkeen he alkoivat olla entistä enemmän yhdessä
Kimmon maatessa sairaalassa koomassa. Laura kävi miestään
katsomassa muutaman kerran ja sitten jätti Kimmon yksin
makaamaan.