Arkistojen aarre!!
Ala-asteen luokkalehdessä julkaistu tekstini vuodelta 1987. Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus oli tuolloin aika paljon uutisissa ja se taisi säikäyttää tämän pienen pojan.
Tekstiä kuvasta kirjoittaessani olen jättänyt alkuperäiset merkkivirheet, opettajan korjaukset välimerkeistä on merkitty sulkujen ( ) väliin tai isolla kirjaimella keskellä sanaa tai sen lopusssa. Tätä tekstiä en ollut muistanut ja sen löytyminen on itselleni kultaa. Oheinen kuva on kait itsepiirtämäni ja se oli tekstin lopussa.
Minulla on suruja Minun suruja ovat: surut. Ensiksi pelkään ydinsotaa ja ehkä en elä 20-vuotiaaksikaan. Ysinsotaa pelkäävät miljoonaT lapset maa- pallolla. Jos Suomeen pudotettaisi pommi, se pyyhkäisisi kaiken Suomessa maantaselle. Ja se on totisesti totta(!) Ydinsota on lopetet- tava. Miljoona lapset Austraaliassa, Neuvostoliitossa ja kaikkialla haluavat ikuista maailmanrauhaa(!) Siihen asti kun Maailmanloppu tulee. Ja tämä on Totista asiaa. Pitää vain ehkäistä vahingossa syttyvä ydinsota. Pitää tehdä vain työtä. maailmanrauhan eteen. Ja kohta on ikuinen maailmanrauha. Tämä on totista asiaa, jota miljoona lapset pelkäävät. Ei pakolaisia olisi, jos sotaa ei olisi. Miksi ydinpommi keksittiin? MIksi sota keksittiin?