Arkistojen aarre!!

Ala-asteen luokkalehdessä julkaistu tekstini vuodelta 1987. Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus oli tuolloin aika paljon uutisissa ja se taisi säikäyttää tämän pienen pojan.

Tekstiä kuvasta kirjoittaessani olen jättänyt alkuperäiset merkkivirheet, opettajan korjaukset välimerkeistä on merkitty sulkujen ( ) väliin tai isolla kirjaimella keskellä sanaa tai sen lopusssa. Tätä tekstiä en ollut muistanut ja sen löytyminen on itselleni kultaa. Oheinen kuva on kait itsepiirtämäni ja se oli tekstin lopussa.

Minulla on suruja
Minun suruja ovat: surut. Ensiksi pelkään ydinsotaa ja ehkä en 
elä 20-vuotiaaksikaan. Ysinsotaa pelkäävät miljoonaT lapset maa- 
pallolla. Jos Suomeen pudotettaisi pommi, se pyyhkäisisi kaiken 
Suomessa maantaselle. Ja se on totisesti totta(!) Ydinsota on lopetet- 
tava. Miljoona lapset Austraaliassa, Neuvostoliitossa ja kaikkialla 
haluavat ikuista maailmanrauhaa(!) Siihen asti kun Maailmanloppu tulee. 
Ja tämä on Totista asiaa. Pitää vain ehkäistä vahingossa syttyvä 
ydinsota. Pitää tehdä vain työtä. maailmanrauhan eteen. Ja kohta on 
ikuinen maailmanrauha. Tämä on totista asiaa, jota miljoona lapset
pelkäävät. Ei pakolaisia olisi, jos sotaa ei olisi. Miksi ydinpommi
keksittiin? MIksi sota keksittiin?