dark emptyness
Pimeä tyhjyys, musta näyttö. Anteeksi mutta minä tahdon
täyttää sen valkoisilla kirjaimilla. Olen allerginen
kuolemiselle. Miksi sekin ajatus tuli mieleeni? Miksi aivoni
tahtovat lakata olemasta vastoin tahtoani. Jotenkin teksti
rauhoittaa. Se tuo valkoisuutta mustaan näyttöön. Kaikki on
mustalla. Ei edes ohjelman ikkuna näytä harmaalta. Olen
vaihtanut värimallin mustavalkoiseksi. Sormeni vain syöksevät
iskuja näppäimille. Sähköhäiriöitä tietokoneen muistissa.
Se kuluu. Muisti. Pian se täyttyy. Mikä on kaiken tarkoitus?
Miksi kirjoitan? Ja miksen tiedä niihin kysymyksiin vastauksia?
Musiikkia vuosikymmenen takaa. Magneettijyvät nauhalla ovat
järjestyneet musiikiksi. Huoneessa oleva aine kantaa
ääniaallot korviini. Tiedettä. On jo myöhä mutta minä
tahdon kirjoittaa. Minusta tuntuu että jos lakkaan
kirjoittamasta niin lakkaan olemasta. Sairaita ajatuksia, mutta
nehän tulevat vain aivoistani. Teksti syntyy nopeasti.
Olen viimeinen elossa tässä talossa. Kuulen askeleita. Joku
sentään on elossa. Joku sentään on menossa. Minua ei
meneminen kiinnosta. Miksi mennä mihinkään kun sieltä olisi
pakko jossain vaiheessa tulla takaisin?
Pääkadun varrella on mielenterveyskauppa.