dark emptyness

Pimeä tyhjyys, musta näyttö. Anteeksi mutta minä tahdon täyttää sen valkoisilla kirjaimilla. Olen allerginen kuolemiselle. Miksi sekin ajatus tuli mieleeni? Miksi aivoni tahtovat lakata olemasta vastoin tahtoani. Jotenkin teksti rauhoittaa. Se tuo valkoisuutta mustaan näyttöön. Kaikki on mustalla. Ei edes ohjelman ikkuna näytä harmaalta. Olen vaihtanut värimallin mustavalkoiseksi. Sormeni vain syöksevät iskuja näppäimille. Sähköhäiriöitä tietokoneen muistissa.

Se kuluu. Muisti. Pian se täyttyy. Mikä on kaiken tarkoitus? Miksi kirjoitan? Ja miksen tiedä niihin kysymyksiin vastauksia? Musiikkia vuosikymmenen takaa. Magneettijyvät nauhalla ovat järjestyneet musiikiksi. Huoneessa oleva aine kantaa ääniaallot korviini. Tiedettä. On jo myöhä mutta minä tahdon kirjoittaa. Minusta tuntuu että jos lakkaan kirjoittamasta niin lakkaan olemasta. Sairaita ajatuksia, mutta nehän tulevat vain aivoistani. Teksti syntyy nopeasti.

Olen viimeinen elossa tässä talossa. Kuulen askeleita. Joku sentään on elossa. Joku sentään on menossa. Minua ei meneminen kiinnosta. Miksi mennä mihinkään kun sieltä olisi pakko jossain vaiheessa tulla takaisin?

Pääkadun varrella on mielenterveyskauppa.