Sieltä Saapui Tammikuu. Tuo Vuoden Kylmä Lapsuus.
Maailma Jäässä, Valkoinen Ikuisuus.
On Vuoden Kolmas Päivä, Jossain Vierailee Itse Kuolema.
Yksi Lehdetön Puu. Sen Juurelle Nyt Kerjäläinen Lyyhistyy.
Hän pakkasessa jäykistyy. Puun juurelle sammuu yksi kurja elämä.
Lunta tuiskuttaa, kerjäläisen ruumiin se peittää.
Kinos on kaunis. Kuun valo siinä kimaltelee.
------------------------------------------------
Oli aika helmikuun. Sudenkorentoja ei näy. Lämmitykset täysillä,
ulkona pakkanen. Vuosi varttuu lapsuuttaan. On ikävää, sillä
Helsingissä poika tytölle sanoo "Rakastan sinua"
tarkoittamatta sitä. Tyttö sen selville saa myöhemmin. Poika häntä
vain kiusaa. Kuuton talviyö, viima jäätää miestä pimeällä
tiellä, häntä rakkaus lämmittää. Eilen sai tietää hän,
et' tuore isä hän on.
--------------------------------------------------
Kylmyys hellitti, vuosi täytti kolme, maaliskuu koitti.
Jossakin lapset leikkivät lumisotaa, nauravat viatonta nauruaan.
Tarkka-ampujat leikin tuon lopettivat. Panssarivaunuja päiväkodin
pihassa, sotavankeja tarhassa. Eilen ne pois sillan tuon räjäyttivät.
Lapset eivät enää pääse mummolaan. Äiti kuuli yöllä räjähdyksen,
silpoi kranaatti mummon tuon. Lahdessa syntyi vauva
nuorelleparille, nyt on onni heillä.
---------------------------------------------------
huhtikuu tuli. Helsingissä tyttö viimein petoksen tajuaa, kuin
näkee pojan tuon huulilta toisen kadunkulmassa. Tyttö itkien
pois juoksee, ei huomaa 3T- ratikkaa. Lumi sulaa, vettä sataa.
Ruumis puun juurelta paljastuu. Lenkkeilijät kauhistuu. Kotkassa
poika tyttöön rakastuu, tyttö poikaan ihastuu, kaikki muu heidän
mielessään väistyy.
Sota-alueella, siellä jossain. Kadut kuolleista täyttyy. TV sitä
meille näyttää, on se kauheata meistä, sitten vaihdamme
kanavaa. Taivas itkee päälle kuolleiden kaupungin. Tampereella
syntyi lapsi sairaalassa valkoisessa, mielet täytti ilo. Pari
kerrosta alempana kuoli samaan aikaan nuorukainen, vain neljäntoista
ikäinen.
------------------------------------------------------
Saapui toukokuu, vuosi aikuistuu. Sää lämpenee, linnut
saapuvat. Koulut päättyvät, lomat alkavat. Kukat kukkivat.
Maailma on kaunis paikka elää.
Porissa mies taas hakkasi vaimoaan. Sota-alueella pikkutyttö
menetti äitinsä. Teki tytön mieli omanoita. Äiti meni niitä
torille ostamaan, palannut hän ei. Rauniokaupungissa jäljellä
vain mielten sirpaleita.
Kotkassa tyttö ja poika kultakaupassa kävivät, kihloihin he
menivät.
------------------------------------------------------
Koitti kesäkuu, on auringolla hymysuu. Helsingissä ratikan alle
jääneen tytön hautajaiset, tuo pettäjäpoikakin paikalla on,
on hällä olo onneton, itseään syyttää ja syystäkin. Siellä
jossain tilanne raukeaa, sota loppuu. Jäljelle jäi vain
ihmisraunioita, koteja tuhottuja. Niitä taas TV meille näyttää,
mutta me vain vaihdamme kanavaa.
Juhannuksena taas moni hukkuu.
------------------------------------------------------
Vuodelle tuli keski-iän kriisi, alkoi polttaa heinää, siitä
tuli heinäkuu. Porissa vaimo ei enää kestänyt, tappoi miehensä.
Kotkassa vietettiin häitä. Jossain joukkohaudat avataan,
julmuudet paljastetaan. Me vaihdamme kanavaa.
------------------------------------------------------
Koitti aika elokuun, koulut alkoi. Imatralla poika hyppäsi
koskeen, ei halunnut hän mennä kouluun kiusattavaksi. Turussa
taas mies ja vaimo toisiinsa katsoo. Yhtä mieltä ovat, ei
kannata enää jatkaa. Kumpi kertoo lapsille? Ilmat kylmenevät,
puista lehdet putoavat, syksy saapuu. Vuosi viruu.
------------------------------------------------------
Tuulet kertoo saapuneen syyskuun. Taivas harmaa, vettä sataa.
Mies yöllä puistossa naisen raiskaa, ei kukaan tule hätiin.
Nukkuu jo koko Kouvola.
Vuosi masentuu, ikääntyy. Ihmiset alkavat puhua uudesta
vuodesta, ei kukaan piittaa vanhasta.
----------------------------------------------------------
Lokakuu ohi menee, asioita pieleen menee. Mies, joka ylpeänä
talviyössä pimeällä tiellä kulki, tuoretta isyyttään hohti,
sai viedä vaimonsa sairaalaan, tuli vaimokullalle keskenmeno.
Vuosi vanhenee tuskissaan, se maisemat rumentaa. Lehdettömät
puut kohti taivasta sojottaa, vesisateen vastaanottaa. Pohjoinen
ilmavirta tänne kuolemaa luo, kylmät aamut, jäätävät yöt
ja pilviset sateiset päivät. Lohdun vesisade luo, lupauksen keväästä
se tuo.
----------------------------------------------------------
marraskuu. Ensilumi hiljalleen sataa. Jyväskylässä poika
menettää tytön. Kotkassa tyttö kertoi pojalle: raskaana hän
on. Nyt on ilo ja riemu ylimmillään kämpässä tuossa.
Kajaanissa mies ampui aivonsa pihalle, on siitä pikku-uutinen
lehdessä, me käännämme sivua, on siellä sarjakuvat.
Oulussa kamaluus paljastuu, vanhus kodistaan löydetään. On
kuolleena hän ollut kauan. Ei kukaan hänestä välittänyt,
asunto pitää saada tyhjäksi.
-----------------------------------------------------------
koitti viimein joulukuu, avataan eka luukku. Se onnea lapsille
tuo.
Vuosi viimeisiään vetelee, mutta vielä se joulupukkina
ilmestyy.
Kuusamossa lapsilla ei ole hauska joulu. Isä taas ryyppää ja
äitiä hakkaa, lapset pihalle häätää. On lapsosilla kova elämänkoulu.
Vuoden tappaa yö tuo, kuin taivaalla ammukset välkehtii, uusi
vuosi syntynyt on.6