KEVÄTJUHLA
------------------------------------------------------------------
Jo joutui armas aika ja laulu lintujen. Kylmä talvi on takana. Se olikin vuosisadan kylmin. Jotkut sitä sanoivat vuosituhannen tähän asti kylmemmäksi talveksi. Nyt on kevätlukukauden 2003 viimeinen päivä ja asuntolahuoneet ovat siistejä. Kuukausi sitten monen kämppä oli sekaisin mutta nyt kaikki on siistiä, valmiina ottamaan kesäkurssilaiset vastaan ensi viikolla. Ilmoitustauluilla päivän aikataulu. 10:00 kevätjuhla. Kello on 10:03.
Talossa ei ole ketään muita. Kaikki ovat kokoontuneet auditorioon. Maailma on tänään kaunis paikka. On lämmintä ja aurinko paistaa. Autoja on pysäköityinä rivissä paikoitusalueella. Muutama täyteen lastattu pakettiauto. Paljon ihmisiä parhaimmissaan.

Asuntolassa huoneissa tyhjää. Opiskelijat ovat tyhjentäneet ne omista tavaroistaan. Jäljellä on vain muutama pahvilaatikko. Yksi niistä avataan. Auringon valo säteilee sinisten verhojen läpi antaen huoneelle sinisen rauhoittavan sävyn. Opiskelijalla on puku päällä. Linnunlaulu kuuluu ikkunasta. Varmistin meni pois päältä. Ääni pysäyttää ajan. Poika huokaisee viimeisen kerran nauttiessaan äänettömyydestä. Sonera äänetön. 15 puhelua tullut. kirje vilkkuu. Yksi tolppa akun näytössä. 16 puhelu..

Nyt maailma muuttui.

Hyvin suunniteltu laukaus aiheuttavat veriroiskeet ympäri asuntolahuonetta. Puku ei ole enää tahraton. Talossa tai sen lähettyvillä, siis kuulomatkan päässä ei ollut ketään muita kuin kesälintuja laulamassa puiden oksilla. Koivuihin on kasvaneet lehdet. Kevät on rakkauden aikaa ja uuden syntymisen. Ikkunaverhot ovat kiinni. Kaikki on vielä hyvin. Ystävät sekä sukulaiset jatkavat iloista elämäänsä koska eivät vielä tiedä. Ne odottavat auditoriossa. lämpömittari ikkunassa näyttää 22 c ulkolämpötilaa. Sisällä 40 astetta kylmempää. Jo joutui Armas aika huonoon jamaan kevään mittaan mutta kuka siitä jaksaa välittää? Iso mies tekee omat päätöksensä. Oppilaitoksen huoltomiehet saavat tulevaisuudessa toimeksiannon. Siivota pukupellen jättämät punaiset läikät valkoisesta huoneesta pois. Matkalaukku pakattu huoneen nurkassa.

Tänään luokka saa todistukset ja kaikki on kaunista auditoriossa. Kaunis virsi soi ja hyvä mieli onnistuneista suorituksista hymyilyttää monia. Monet saavat stipendin, toisten on taas tyytyminen hyviin todistuksiin. "Jo joutui armas aika ja laulu lintujen.." Kolmas penkkirivi takaa, viides istuin. Tyttö istuu matkapuhelin kädessään. "Mikset vastaa?" Nuori nainen tiuskii kuiskaten luuriin "tu nyt jo äkkiä! tokarit jaetaan!" Vastaaja on jo täynnä viestejä mutta ottaa uusia vastaan. Vanhat vain poistuvat. Tavoittelemanne henkilö ei vastaa koska ei voi. Kukaan juhlasalissa ei sitä tiedä. Kukaan ei sitä voi tietää vielä. He vain poistuvat tilaisuuden jälkeen kesälomilleen.

Se varmaan pidetään syksyllä. Heti kun syyslukukausi alkaa. Pidetään tiedotustilaisuus ja lippu puolitangossa. Tai sitten se suomen siniristi lasketaan jo tänään puoleen väliin. Kai siellä asuntolassa ainakin joku käy tilaisuuden jälkeen. Mutta nyt rehtori ja oikeastaan kaikki ihmettelevät ryhmän parhaan oppilaan poissaoloa. Kukaan ei noussut seisomaan nimenhuudon jälkeen. Se saisi stipendin. Nainen penkkirivissä taas soittaa. Jos se ei kuule kännykkäänsä. Mutta ehkä tuntee värinähälytyksen.

Ritva soittaa.. 18 puhelua tullut.. Akku lähes tyhjä.. Ritva soittaa.. 19 puhelua tullut.. Ei tilaa uusille viesteille.. Lataa Akku!

Muut ryhmän jäsenet kutsutaan yksitellen eteen saamaan todistuksen ja kädenpuristuksen. Ne kaikki 12 seisovat rivissä edessä. Yksi puuttuu. Pojan äiti lähtee katsomaan missä Armas oikein on..

Viisi minuuttia uuteen aikaan.