LIVETUT

Oli kesä. Juuri sellainen kaunis yö, lämmin tuuli osui vaimeasti meidän kasvoihin. Hän piteli kädestäni -peläten ja hakemalla minusta turvaa. Minusta. Nauroin hiljaa itsekseni asiaa, että kuinka naivia tämä juttu oli. Puolestani tämä oli kenties vain turtumisen aiheuttamaa pakottavaa tunnetta antaa tilanteiden vain mennä. Hän luuli tätä meidän juttuamme rakkaudeksi. Ahdistihan tilanne minua, mutten kutenkaan näyttänyt sitä hänelle.

Tuntui silloin vain, siltä että viimein tilanteesta piti päästä eroon.

En tahtonut tätä, mutta minulla ei ollut muutakaan vaihtoehtoa. Rakkaus, mitä meillä oli -oli jo kauan aikaa sitten vain kadonnut. Se oli murhattu pois, mutten ollut katkera. Kummankin syytä tämä oli, asiat olivat kasautuneet ja nyt oli aika - tänä kauniina hetkenä tehdä uusi tilanne. Tällä kertaa en antaisi sen mennä, vaan elää hetkessä.

Kesä tosiaan oli kaunista aikaa. Olimme sinä päivänä kyllä käyttäneet alkoholia ja kumpikin olimme laskuhumalassa.

Se tilanne.

Pysähdyin. Hän kysyi miksi seisahdumme. Hän tahtoi jatkaa matkaa, sillä kaukaa etäältä kuului ukkosen jyrinää.

Minä aloin puhumaan. Tämä olisi nyt tässä, mutten kuitenkaan jättäisi sinua tänään tässä ja nyt yksin pelkäämään yötä. Veisin sinut kotiin, muttei se olisi sama osoite josta olimme lähteneet. Tämä on ollut kauan jo tulossa ja nyt sanoin ihmissuhteemme irti.

hän järkyttyi, repi kätensä irti otteestani ja katosi yöhön.

Kai mieleni tahtoi juosta hänen peräänsä, mutta jalkani sitä käskyä eivät totelleet.
Eteläinen taivas oli tummentunut ja pilvissä näkyi salamointia.

Kävelin siitä sitten omaan osoitteeseeni. Ukkosmyrsky kävi yöllä, satoi vettä kaatamalla ja tuuli teki tuhojaan. Taisi sinä yönä mielestäni jonkun sortin salamointiennätyskin rikkoontua.

Omantunnon äänet katosivat siis sään ääniin. Seuraavana päivänä ovikelloni soi. Tulija oli hänen paras ystävänsä. Autoin häntä pakkaamaan ne vähän esineet, joiden omistaja katosi yöhön ja löytyi ystävänsä ovikelloa soittamasta. Tämän hän kertoi. Yöllä, keskellä myrskyä.

Olisin voinut tehdä asiat paremminkin, mutta elämä jatkuu.