Sinä aamuna oli jotain vialla, Jotenkin tunsin että jotain oli nyt pielessä kun yritin antaa sinulla joka-aamuista suukkoani. Käänsit vain pääsi ja sanoit ”ei tänään” Tätä oli jatkunut jo jonkin aikaa. Nousin ylös, kävin suihkussa ja söin aamiaisen – yksin. Sinä luit vain lehteä sängyssä. Ennen olimme aina syöneet nämä paahtoleivät ja juoneet kahvit yhdessä näin aamulla ennen kuin mä lähdin töihin. Enää vain teit aamiaisen valmiiksi ja menit sänkyyn lukemaan jotakin sillä välillä kuin kävin suihkussa. Aina kuin ennenkin, lähdin siitä sitten toimistolle papereita pyörittelemään. En saanut mielestäni vaimoani, miksi hän oli muuttunut näin kylmäksi. Nainen ei antanut mun enää edes antaa suukkoa, saati pitää hyvänä. Olimme olleet puoli vuotta naimisissa. Ensimmäiset kuukaudet olivat olleet todella ihania. Joskus hän oli tullut suihkuun kanssani. Ei kai se alkuhohto voinut näin nopeasti hävitä pois. Vielä kun kuukausi sitten kaikki oli niin onnellista. Päätin että tämä olisi meidän puhuttava selväksi. Minähän rakastin sinua niin järjettömästi. Lähdin aikaisemmin kotiin. Kävellessäni kotiin aloin miettimään mitä oikein tunsin vaimoani kohtaan. Oliko se rakkautta vai vain tottumuksesta olimme yhdessä. Intohimoa ei suhteessamme ollut lainkaan jäljellä. Kuin tulin kotiimme hiljaa, niin kuin minulla oli tapana, kuulin makuuhuoneestamme rakastelun ääniä. Ryntäsin ovelle ja näin mitä en olisi uskonut. Vaimollani oli rakastaja! Siinä se vieras alaston mies jatkoi hommiaan, vaikka vaimoni oli huomannut jo minut seisomassa oven suussa suu auki. Revin sen miehen vaimoni päältä ja pamautin sitä turpiin ja heitin sen alasti rappukäytävään ja sen vaatteet parvekkeelta alas sohjoiselle pihalle. Menin keittiöön, otin jääkaapista oluen ja avasin sen katsoen ikkunasta miten se mies keräsi vaatteitaan sohjosta. Istuin juomaan, vaimoni tuli kyyneleissään ovensuuhun. Otin kulauksen pullosta ja sanoin hänelle: ”pue päällesi ja ala pakkaamaan tavaras. Sä muutat iltaan mennessä.”