Sinä päivänä satoi hiljalleen lunta ja
bussit liukastelivat kaupungin jäisillä kaduilla. Olin tulossa Bussilla numero
31 keskustaan, missä tapaisin vuosien takaisen tuttavani. Tietenkään en siinä
bussissa sitä vieä tiennyt. Jos olisin, niin en olisi nuossut bussiin, joka juuri
nyt kurvasi jo keskustan tuntumassa. Nuosin bussista tyytyväisenä elämääni,
joka muuttuisi tänään. Minulla itselläni ei ollut aavistustakaan siitä, mitä
sinä päivänä vielä tapahtuisi.
Menin kahville suosikkipaikkaani,
ostoskeskuksen kolmenteen kerrokseen. Sieltä näki suuren keskustorin kokonaan.
Olin tutustunut siellä kahvilassa sen avajaisissa monta vuotta sitten erääseen
naiseen, Pirjoon. Hän oli ihan ok. Kaunis ja terve, siispä olin alkanut
seurustelemaan hänen kanssaan. Pirjo oli itse tehnyt aloitteen. Muutaman
kuukauden päästä huomasin, että hänelle oli tullut pakkomielle minusta. Hän ei
jättänyt minua rauhaan. Riitelimme asiasta, tässä samassa kahvilassa, ja minä
jätin hänet.
Nyt siitä oli kulunut jo monta vuotta,
5 muistaakseni. Olin Pirjon jälkeen ollut 3 vuotta sinkkuna ja sitten tutustuin
Anneen. Sattumalta tässä samaisessa näköala-kahvilassa, siksi kai se oli minun
suokkipaikkani.
Annen kanssa meni hyvin, itse asiassa
niin hyvin että olimme menneet juuri kihloihin.
Nyt pelästyin, kuin katsoin allaolevat
torin ihmisvilinään Tammikuisessa lumisateessa, kuin kuulin tutun äänen: "
No hei, Sami" Se oli Pirjo.
käännyin ja näin hänet taas. Hänellä
oli pussit silmien alla, sottainen meikki ja tukkaansa hän ei ollut varmaan
pessyt aikoihin.
"Hei.. Pirjohan sä olit.. Moi,
mitä kuuluu?" Sopersin siinä häkeltyneenä, sillä Pirjo oli nyt viimeinen
ihminen, jonka olisin halunnut tavata.
"Ihan OKta,, voinks mä
istua?" Kuulin kysymyksen ja en ajatellut mitään muuta kuin pakoreittiä
pois tästä, "No joo, istu pois." kuulin ääneni sanovan. Hän istui
alas ja silloin näin katseen, jonka olin viimeksi nähnyt hänen silmissään
silloin vuosia sitten.
"Sulla on joku uusi nainen"
Pirjo sitten sanoi. Silloin todella säikähdin. Varjostiko Pirjo minua, niinkuin
jossain jännitysleffoissa, joissa varjostaja tappaa varjostamansa Ex-rakkaansa.
"Niin on, mistäs sinä sen tiedät?" Kysyin ja jäi jännittyneenä
odottamaan vastausta.
"Näin teidät eilen illalla tossa
torilla suutelemassa, kuin istuin täällä."
Pirjo selitti "Älä pelästy, oon jo
päässyt yli sinusta, Sami" Tunsin miten hanen läpitunkeva katseensa kertoi
jotain muuta. Hän siirtyi istumaan viereeni ja kuiskasi korvaani: "Mutta
kuitenkin siitä on liian kauan, kuin sain sulta.." Pirjo kuoraisi yllättäen
elimiäni.
" HEI ! Mitä sä oikein teet ?!" ,Karjaisin, " Se
meidän juttu on OHI!". Nuosin seisomaan siitä ja aloin tehdä lähtöä, mutta
Pirjo oli jo avannut vetskarini. Läimäisin häntä, jolloin hän perääntyi.
Laitoin vetoketjuni taas kiinni. "Tämä ei sitten jää tähän!" Pirjo
kailoitti niin että koko kahvila hiljeni, mutta mä olin jo poistunut paikalta.
Menin hissiin ja sain onneksi ovet kiinni,ennen kuin Pirjo ehti hissin luo.
Soitin kännykällä poliisit paikalle, ja
oman turvallisuuteni vuoksi pysäytin hissin kerrosten väliin. Poliisi tuli ja
vei Pirjon pois.
"Mä tuhoan sut, Sami!.. Tuhoan
elämäs.. vihaan sua!.. Tapan sut ja sen huoran, jonka kanssa oot!" Kuulin
hänen huutavan.
Lähdin heti bussilla takaisin kotiin,
jossa kerroin tapahtuneen Annelle.
Hän alkoi itkemään.
Elimme siitä eteenpäin varovaista
elämää.
Viikon kuluttua puhelin soi keskellä
yötä, Anne vastasi ja löi heti luurin kiinni. "Se oli Pirjo!" hän
sanoi pelästyneenä, "se on karannut putkasta!"
Puhelin soi taas. tällä kertaa minä
itse vastasin. Se oli taas Pirjo "Hei, ilmoitan tässä vaan että sytytin
sen saatanan kahvilan palamaan, missä tavattiin ja seuraavaksi kärähtää sun
kotis!" Löin luurin kiinni ja soitin poliiseille. he lähtivät heti
ostoskeskukseen.
Loppuyö sitten valvottiin, Anne ja
minä.
Aamulla puhelin soi taas, tällä kertaa
se oli poliisi, joka kertoi etta Pirjo oli itse kuollut siinä itse
sytyttämässään tulipalossa, jossa oli tuhoutunut puolen siitä ostoskeskuksesta.
Kiitin tiedoista ja suljin luurin.
Kerron Annelle mitä olin juuri kuullut
ja sitten huokasimme helpottuneina. Painajainen oli ohi.
Seuraavana päivänä menimme sille
keskustorille. Ostoskeskuksen toripääty ohi tuhoutunut kokonaan. Pirjon ruumiin
jäännökset löydettiin hissin jäänteistä. Hänellä oli ollut ase mukana..
08.12.1999 / 09:40:55