Visiot? 1996 - 1998 vihkoon kirjoitettuja tekstipätkiä, mielikuvituksellisia kertomuksia ajasta ja paikasta jota ei ole. Utopioita sekä orastavaa kirjoittamaan opettelua.
Olin tuolloin alle kaksikymppinen nuori. Eli visio paikasta, jota ei ole. Visio tapahtumista, jotka ovat silkkoja mahdottomuuksia. Tuo varmaan on ollut se ajatusvirta otsikon "Visio" takana. Kirjoittaessani näitä koneelle, olen pyrkinyt säilyttämään samat rivinvälit, tekstin tyylit, mitä olen käyttänyt kirjoittaessani näitä kuulakärkikynällä aikoja sitten. Kirjoitusajankohdan olen hahmottanut päiväkirjana toimivan vihkoni merkinnöistä. Kielellinen asu ja kielioppi.. Olen yrittänyt kirjoittaessani näitä, antaa virheiden olla. Itse nykyään automaattisesti korjaan tekstiä sitä kirjoittaessani, näille ei sitä voi tehdä jottei tuolloinen kirjoitusasu kärsisi. -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- =============== 29.11.1996 =============== VISIO I kiva juttu (anna mielikuvituksen lentää) Kävelin järveä pitkin kalojen näykkiessä jalkojani. Valkoinen valo tuli auringosta, joka paistoi vihreältä taivaalta. Oli paahtava kuumuus, vesikin poltti jalkoja. Oli kuumin talvi, pyrytti ja viima paistoi ihoni karrelle. Oli tosiaankin kuumin talvi miesmuistiin. Tulin rantaan ja aloin uida taloa kohti. Pääsin sinne. Ruumini solut irtautuivat toisistaan koostuakseen taas minuksi, kuten valmiiksi. Ja aloin matkan talolla kohti köliä. Talossa oli paljon ihmisiä. Talon alla olivat junat. Talo nytkähti liikkeelle. Kuin talo kiihdytti vauhtiaan, hetkessä ihmiset muuttuivat sahanpuruksi. Talon vauhti kiihtyi entisestään. Junat talon alla muuttuivat madoiksi, aurinko kuuksi. Talolle ilmestyi pää, johon nokka tuli. Nokka söi madot. Silloin talolle kasvoi siivet ja se läksi lentoon. Allani vilisivät mustat joet, siniset arot, vihreät järvet, punaiset pellot ja keltaiset metsät. Lapset uivat rutikuivissa kaloja vilisevissä mutaisissa järvissä. Talo saapui kaupunkiin, jossa eläimet ulkoiluttivat kaupasta ostamiaan kaiken rotuisia ihmisiä. Oli korkeat talot, jotka sortuivat silmissä. Talolle kasvoi sisäpuolelle ja ulkopuolelle, jokapuolelle kammottavia silmiä, jalkoja ja talo oksensi minut pois. putosin ja minulle kasvoivat siivet. Sain heti sulkasadon. Ja minä näin miten kaupunki tuhoutui allani. Tuli pimeys. suljin silmät, kun putosin mustaan aukkoon. Hajosin siellä kappaleiksi. Oli ovia ja kun aukaisin ne olin sängyssä. Ja kaikki oli normaalia. Sänky oli katossa. -------------------------------------------------------------------------- =========== 14.02.1997 =========== VISIO II Kerran kaupungilla näin ihmisen, jonka silmissä oli omituinen katse. aivan kun hän olisi nähnyt jotakin, mitä me muut emme pysty näkemään. Kysyin siltä "mitä tuijotat". Hän nosti kätensä kohti taivasta. Silloin hänen käsistään syöksyi taivaisiin kirkas valopallo. Kitometrin korkeudessa se räjähti voimakkaana välähdyksenä. Kuin se oli ohi, maailma oli muuttunut järjenvastaiseksi. Taivas oli oranssi, aurinko musta, pilvet vihreitä, maa purppura ja meri oli haihtunut kokonaan pois. Maa oli kuiva ja autio. rauni- oitunut. Metsät olivat palaneet pystyyn. Yhtäkkiä tuli sumu, punainen sumu. Huomasin katsovani itseäni takaraivoon. Silloin tunsin miten hajosin solujen toistensa hylkimisen ansiosta. Ennenkuin silmäni tippuivat kalliolle, näin välähdyksen. Olin takaisin kaupungissa. "olen syntynyt ja elän siellä, missä äsken olit" samoi omitui- sen katseen vanki. Pakenin paikalta. Tai ainakin yritin. jalkani eivät totelleet, jäin siihen. Nyt ihmiset kysyvät minulta, että "mitä sä tuijotat" Silloin nostan käteni ylös ja niistä laukeaa valopallo taivaalle.. ------------------------------------------------------------------- =========== 25.02.1997 ========== VISIO III Olin talossa joka tärisi. Näinkuinka ikkuna irtosi. Imu voimistui. kaikki irtain lensi pois. Olin kahlinnut itseni putkeen kiinni. Katto lensi pois. Seinät murenivat. Salama iski putkeen ja sitä kautta minuun. Muutuin radioaalloiksi. pystyin vaikuttamaan kaikkiin. Minä hallitsin radioita ja valloitin TV:n. Sen avulla tein ihmisia hulluiksi. Lähitin alitajunnalle ohjelmaa joka sekunnin yhtenä sadasosana. Väki murhasi toisiaan. Kukaan ei tiennyt mistä tämmöinen murha-aalto johtui. Olisin voinut tuhota yhteiskunnan, mutta maailma tuhoutui ennen sitä kuin suuri komeetta törmäsi maahan tuhoten sen. Radiot ja TV:t menivät. Olin vain radioaalto avaruuden pimeydessä. Aalto, joka heikkenee koko ajan. Ja lopulta häviän kokonaan. Niin häviän, ellen löydä toista sivilisaatiota, jonka tuhota. Tunteeni, inhimillisyys ja elämän kunnioittaminen. Ne kaikki tunteet hävisivät siinä hetkessä, kuin salama iski ja muuttivat minut radioaalloiksi. yksi tunne vain jäi: viha. Minä sain erään ihmisen kirjoittamaan tämän. ------------------------------------------------------------------ ========== 21.05.1997 ========== VISIO III+1 Olin metsässä Kävelin tietä pitkin. Oli kaunis kesäpäivä. aurinko paistoi ja linnut lauloivat. Yhtäkkiä kuulin ukkosen jyrinää muistuttavan äänen. Katsoin ylös ja näin miten taivaan sini murentui, kuin auton tuulilasi. Pian kaikki sini oli poissa. Aurinko paistoi mustalta taivaalta. Linnut sekosivat lauluissaan. Alkoi tuulla. Aurinko jakautui taivaalla ensin kahdeksi, ja sitten kahdesta tuli neljä jne. Lämpö nousi, tuli suorastaan kuuma. Metsä kärysi. Näkymätön musta käsi otti minut ja laittoi lentävän saippuakuplan sisään. Metsä roihahti tuleen. Kupla lähti liikkeelle. Se tuli kaupunkiin jonka talot oli tehty lasista. Saippuakupla puhkesi ja minä tipuin kattojen päälle. Siellä oli kahva. Vetäisin siitä ja kaupunki hajosi. Sirpaleet muuttuivat sinisiksi ja syöksivät minut taivaalle. Musta taivas tippui silloin alas mereen ja vesi syöksähti taivaalle aurinkoihin sammuttaen tarpeettomat. Tie muodostui alleni ja metsä uudistui pikavauhtia. Taivas oli sininen, yski aurinko paistoi ja linnut lauloivat. ------------------------------------------------------------------- ========== 05.07.1997 ========== VISIO III+1/2 Olin tornissa, joka SEISOI KAUPUNGISSA. TORNIIN ISKI SALAMA. TORNI MURENI, VALTAMERTEN VEDET MUODOSTIVAT VALTAVAN SUPPILON JOKA yhdisti taivaan ja maan. Vesi syöksyi kuuhun. Olin kadulla kuin pilvenpiirtäjät muuttuivat tulivuoriksi, jotka syöksivät mansikkahilloa. Näyteikkunoiden lasit hyppäsivät kimppuuni. Läksin lentoon siitä kummasta kaupungista. Taivas muuttui vihreäksi massak- | | | ____ | _____ si, joka tippui sit- | | | | | | | | ten alas. Hyytelönä, | | | | | | | | se hyytelö peitti kai- | | | |___ | | | ken allensa. Hyytelö \ / | | | | | alkoi haihtumaan itses- \/ | ___| | |___| tään ja kaikki sen al- la muuttui normaaliksi olin pilvien yläpuolella ja huomasin olevani istumassa tornitalossa. tuijottaen allani olevaa sumua. ------------------------------------------------------------------ =========== 09.09.1997 =========== VISIO III+1/2+I Tie käveli maata pitkin. Taivas paistoi auringosta. Laulun linnutteli oksien puilla, lasipallot lentelivät taivaalla silmien lomassa. Salamat löyvät maasta taivaaseen. Tulin perille jonnekin tulevaisuuteen, mutta silti elin menneisyydessä. Siellä oli suuri autio kaupunki, jossa vilisi ihmisiä rottien sijasta. TAlot olivat norsujen värisiä latoja joiden ikkunat olivat muurattu umpeen. Talot murenivat silmissä ja kaikki voittivat ikuisen pimeyden, jota kesti sekunnin ajan. Merestä nousi valtavat voimat, jotak tuhosivat mummon omenapuut kuussa, joka oli juustoa. Katselin kuula yöllä. He herättivät unista, joka oli sekava. Nukahdin uusiksi ja heräsin joskus. ----------------------------------------------------------------- =========== 11.09.1997 =========== VISIO III+1/2+O+1/100 Oli kuuma päivä kun yritin päästä eteenpäin jäätävässä viimassa. Aurinko porotti ja linnut lauloivat. Silloin aurinko suli pois. Viima lakkasi ja linnut muuttuivat luurangoiksi jotka varisivat puista alas. tuli pimeys. Vain kuu näkyi, kunnes se räjähti pois. Huomasin seisovani raiteilla. Juna tuli ja minä syöksyin sen läpi. Harmaa kivi hajosi ja olin alasti. siinä masiinassa, joka vei pois.
Maata jossa seisoin mudassa, kuivuneessa mudassa. Pyörin kunnes jouduin pitkeen. Joka vei aavikolle. Jossa minulle tuli kuuma. Tuli pukissa ja pilkkihaalareissani. Kuuman auringon alla. Alkoi sataa lunta. ja viima alkoi hyytää minua. Seisoin kaupungin kaduilla t-paidasa ja sortseissani. Odotin junaa lentokentällä. Ja eksyin liukuportaisiin jotka johtivat laivaan. Jäin siitä pois seuraavalla asemalla, jolla seisoin alasti saunassa. Istuin penkille, joka oli maalattu huulipunalla, joka osasi lentää kuin lintu. Olen linnunpoikanen ja minulla on sulkasato. Hyöheneet putosivat junan lattialle. Lattia oli puhki. Otin neulan ja lankaa ja paikkasin sen vaunun lattian.
Samalla paikkasin housuni reiän. Se reikä meni hirteen. Hirsi oli osa saunaa, jossa oli miehiä työhaalareissa. Haalarimiehet näyttivät uima-altaastaan minulle ovea. Ovi oli itse ahdistus. Oven takana olevaan verilettuun rakastuin. Söin sen sitten. Käännyin ja näin miten miehet kiehuivat altaassaaan, jonka täydin kymmenellä vuodella porkkanoita. Hyppäsin linnun selkään ja lähdin lentämään. Lensin maahan, jossa oli kuuma päivä ja missä yritin vain päästä eteenpäin jäätävässä viimassa. ----------------------------------------------------------------
31.01.1998 - "vihreä" päiväkirja - - - --- - - - --- - - - --- - - - --- - - - --- - - - V I S I O T U L E V A I S U U D E S T A Jos taivas olisi sininen, niin kuin silloin joskus. Mutta se on musta, jossa vihreät pilvet leijuvat. Jättimäinen punainen aurinko on polttanut kaiken kasvillisuuden, puut, metsät ja jopa sammaleet. maapalloa koetelleet maanjäristykset, jotka johtuivat asteroidikuuroista ovat tuhonneet kaikki merkit sivistyksestä. Meriä ei enää ole, vettä on vain jossain maapallon syvimmissä syvänteissä. Ihmiset ovat muuttaneet täältä pois jonnekin muualle avaruuteen. Maapallolla ei ole enää kuutakaan. Kuu oli ihmiskunnan ensimmäinen siirtokunta maapallon ulkopuolella. Siellä asui miljardi ihmistä. He kaikki kuolivat kuin kuuhun törmäsi jättimäinen asteroidi. Kuu halkesi kahtia, toinen osa lähti kiitämään kohti aurinkoa törmäyksen voimasta. Toinen puoli tuhoutui törmäyksessä. Mutta Mars on uusi maa. Se siintää sinisenä tämän kurjan kiviplaneetan taivaalla. Se on uusi "sininen planeetta", uusi maa. Ihmiset veivät sinne ensin maan ilman ja sitten veden. Ihmisiä on tätänykyä ympäri linnunrataa satatuhatta miljardia + mutaatiot. Ihmiskunta löysi äskettäin, uuden maankaltaisen planeetan ja nyt ollaan siirtämässä elämää sinne. Aurinkokunta on kohta tuhon oma, Merkuniusta ei ole enää olemassa. Venuskin on tuhoutunut. On ennustettu että Aurinko räjähtää 1000 vuoden päästä. Tämä maan viimeinen tukikohta suljetaan vuoden päästä lopullisesti. Se on sitten ihmiskunnan hyvästit planeetta tellukselle. ---------------------------------------------------------------------------------------------------