14.10.2007 zinterlive - tarinallinen nettipäiväkirjamerkintä - enjoy

Tuuli repii puun viimeistä lehteä, puu kasvaa kevyenliikenteenväylän vierellä. Tuota väylää kävelee tyttölauma joka puhuu kouluasioista. Heillä on eriväriset reput, joista yksi on vaaleanpunainen. Sisällä repussa on matkapuhelin, jonka muistissa on maksullisiin äänestysnumeroihin lähetettyjä viestejä. Tyttö on siis osanen suurta kokonaisuutta nimeltä valtamedia - osa: päättäjät.

Lauma likkoja kävelee eteenpäin ja väistää vastaantulevaa vanhusta. Hän on potkukelkkanainen, jotain 80+ vuotta vanha. Tytöt muistuttavat vanhaa mieltä 60 vuoden takaisista tapahtumista. Tuolloin hän petti miestään naapurin pojan kanssa, eikä sitä koskaan ole miehelleen kertonut. Nainen oli salaa hyvillään siitä, että se naapurin poika kaatui sodassa - joten salaisuus säilyi. Nyt toi nainen on menossa ostamaan ruokaa paikkakunnan suuresta S-marketista, ruokakaupasta siis. Tultuaan sen parkkipaikalle, hänet ohittaa Toyota Hiace - pakettiauto. Kuskina on 35 vuotias mies syrjäkyliltä. Vanhan naisen takana tuleva nuori nainen saa auton vauhdin hidastumaan hetkeksi ja sitten tilanne jatkuu kuten ennenkin. Kuski ajaa kotinurkilleensa ja masterboi autotallissaan. Nuori nainen sen sijaan menee ostamaan itselleensä alusvaatteita, rintaliivit ovat tällä kertaa pääasiallinen ostoskohde. Kas, tuon naisen miesystävä hajotti edelliset rintsikat.

Liivitön neito ohittaa vanhuksen ja astuu sisään myymälään, ottaa korin pääsisäänkäynnin vierestä ja häviää asiakasvilinään. Vanha pettäjä astuu sisään ja menee kahvilan puolelle. Häntä palvelee iloinen tyttö, tämä on vanhuksen kantapaikka. Kahvia ja pullaa. Kahvilan ohittaa keski-ikäinen mieshenkilö kantaen ruokakassia, joka muistuttaa, että bonustaa saa etukortilla. Mies astuu ulos pieneen syysmyrskyyn, kävelee autolleen ja avaa keskuslukituksen kaukosäätimellä. Ostokset asettaa pelkääjänpuolen jalkatilaan ja lähtee kohden kotia pidemmän kautta - jälleen. Onneksi vaimo uskoo aina sen tarinan, että kaupassa piti taas jonottaa - tällä kertaa niin ei tarvinut tehdä, mutta mies tahtoo pitää mahdollisimman pitkän pikkuloman pois vaimon nalkutuksesta. Hän pysähtyy suojatien eteen antamaan jalankulkijoille tietä.

Nainen lapsensa kanssa ylittää suojatien, nainen hymyilee kuskille ja jatkaa matkaansa. Lapsi tahtoo jo kotiin pelaamaan playastationilla. Äiti paimentaa, ettei saa juosta päin ihmisiä. Onneksi kotiin on lyhyt matka, sillä on alkanut satamaan. Sadepisarat osuvat läheiseen lampeen saaden sen näyttämään harmaammalta, kun muuten. Sade on voimistanut tuulia, lehti irtoaa puusta ja muutaman hetken kuluttua päätyy pakettiauton tuulilasiin.


15.10.2007 Zinterlive_ _2

Lentokone lentää pilvien yläpuolella. alhaalla näkyy jotain loistetta merkkinä asutuskeskuksesta joka ei ole lentoreitin välilaskupaikka. Pilvet ovat osa saderintamaa, joka on jo ohittanut asutuskeskuksen. Lentokoneen äänen kuulee postijakaja, nää lehdet pitää saada ihmisille ennen kello viittä. Hän kiroaa tätä pimeyttä - kyllähän ne tota keskustan aluetta valaisee, mutta syrjä-alueet saavat olla pimeinä. Hän tulee pimeän kerrostalon luo, jota vain pihavalot valaisevat. Joissain ikkunoissa sentään on valot merkkinä heräämisestä. Sisällä asunnossa kuuluu kahvinkeittimen porina, kohta hänen on lähdettävä töihinsä itsekin. Odottaessaan kahvia, hän katsoo MTV3:n nettisivuilta säätä joka lupaa sään lämpiävän hetkeksi. Samaa sivustoa tuijottaa naapuritalossa asuva ihminen.

Hän saa tarpeekseen netistä, joten sulkee kannettavansa näyttökannen ja lähtee kotoaan kävelemään yhä niin pimeitä katuja pitkin kohden keskustaa, jossa hän on töissä. Tultuaan vähän suuremman kadun varrelle, hänet ohittaa auto - punainen Mazda. Kuski miettii elämäänsä, sitä kuinka helppoa sitä olisi mennä valtatielle ja vain ajaa rekan alle. Niin hän ei tällä kertaa - tai koskaan tee, koska sattuu olemaan isä. Takapenkillä nukkuvat lapset ovat menossa äitinsä luo. Joka toinen viikonloppu sama juttu. Mazda ohittaa toisen aamuvuoroon menijän, naisen tummissa vaatteissaan.

Nainen kävelee eteenpäin kuulokkeet korvissaan, Goottimusaa hänelle kiitos. Ei hän ulkoisesti mitenkään näytä gootilta - eikä sitä hänestä voisi tajuta koska se on tietoinen valinta. Ruokakaupan kassa kun ei tässä pikkukaupungissa saisi olla kovin paljon normaalista poikkeava - jottei ihmiset säiky. Toi nainen tahtoisi asua isommassa kaupungissa, jossa voisi olla kuten oma itsensä. Hän tuntee piston pimeässä sielussaan nähdessään pikavuorobussin kääntyvän linja-autoasemaa kohti. Bussin opasteissa lukee "Helsinki". Autossa on vain muutava väsynyt matkaaja, ehkä tältä pysähdykseltä tulee lisää väriä auton sisään. Vuoron on määrä poiketa Helsinki-Vantaalla sitten aikanaan.

Pilvien yllä matkaava lentokone ehtii kuitenkin sinne ensimmäiseksi.