Simo Pahulan Nettipäiväkirja, 15 vuosikerta. Kesä 2017 |
||
Tää
_o_mua |
Tämän
sivun merkinnät 18.05.2017
- tilanteiden päivitystä. |
Poiminnat
/ muistot tältä sivuilta >> kuinka kastemato voi pelastaa päivän >> Ikuisuus piste fi - ei kuolinilmoituksia almamediaan |
Kotisivuillani tämän
nettipäiväkirjan helppo ohjaus, |
18.05.2017
tilanteiden päivitystä.
Aika on mennyt sen verran eteenpäin, että toukokuiset lumisateet ovat väistyneet ja kesä koittaa ihan kohta. Lämpötilat nousevat yli +20c asteen huomenna, vain isompaa vesisadetta ei ole vieläkään tullut. Se on kyllä jo ennusteissa mukana, joten kesän puhkeaminen on tänä vuonna aika räjähdysmäinen.
Isän hautajaiset ovat ensi viikolla, tuhkat omalle maalle. Paikka on hieno, luonnon keskellä. Siunaustilaisuus oli melkein kaksi kuukautta sitten.
Ja neljän päivän päästä tulee tasan neljä kuukautta isän kuolemasta.
Kävin tuossa viimein ystävälläni puhumassa asioista. ehkä mä suojelen itseäni liikaa suurilta tunteilta. Tuntuu ettei niitä jaksais läpikäydä ja toisaalta ne vain patoutuu ehkä mielenterveysongelmaksi - joten tässä on niitä pikkuhiljaa pakko käydä läpi.
Voi tietenkin olla niinkin, ettei minulla sen isompaa ajateltavaa ole päässäni, vaan koska ajattelen asioista paljon - on mahdollista että mä vain teen itselleni asioita pohdittavaksi vaikken edes pohdi mitään.
Oli miten oli, mutta elämä jatkuu. Arki sujuu kyllä, mutta kyllähän se kai jotain tietää - että tietoisesti valitsen mielummin sen bussin, joka ei kierrä sairaalan kautta - kun Jämsänkoskelle menen. Kun näin koulujen aikaan lähtee vartin päästä seuraava. Parin viikon päästä se jää kesäaikataulujen tultua voimaan. Mutten siitä mitään isompaa härkästä itselleni tee.
Se vain kuuluu varmaan asiaan, että juuri sairaalaa ei nyt niin kiinnosta nähdä. Toisaalta olihan sieltä tähän vuoteen myös hyvä muisto. Kun tulin sairaslomalapun kanssa ulos tammikuussa, niin tapasin toisen ystäväni joka oli siellä vaimonsa kanssa tarkistamassa, että onko uudella tulokkaalla kaikki hyvin. Oli ja syntyi tässä kuukausi sitten terveenä.
Eli elämä jatkuu. Pitäis vain ajatella taas asioista uudet versiot.
06.06.2017
Tässä taas olisi se
uusin merkintä
Joka tulevaisuudessa vain muuttuu osaksi tätä merkintöjen sarjaa, itse en edes ole pitkään aikaan edes laskenut montako merkintää tässä kirjassani jo on. Ainakin kun tätä on pidetty sen 15 vuotta - aivan, niin kauan jo, niin ajatukset ovat muuttuneet alkuaikojen typerästä rakkaudesta ruikuttamisesta nyt viettämääni elämään. Sensuurikin on toisinaan iskenyt omasta tahdostani.
Pari käynnistysriviä siis. Mitä nyt? Kesää tulossa. auttaa asioihin. Luonto on hienona ja lämpötilatkin alkavat tässä nousemaan. Pitää ensi viikonloppuna mennä laittamaan se oma veneensä vesille. Se puuvene, jonka tuossa tervasinkin. Isän ohjeiden mukaan. Löytyhän niitä valokuvia, joissa sitä askaretta teemme yhdessä. Kyllä se pinnalla taas pysyy. kunhan noudattaa neuvoja.
Mainitsin sen veneen myös muistopuheessani. Se puhe on sattuneesta syystä kännykkäni muistissa, kun yllätyksenä sen tahtoi paikallislehti digitaallisena ja nopein tapa oli siinä hektisessä aamussa siirtää se puhe kännykkään, josta lähetin sen sähköpostina toimitukseen.
En tarvise sitä siis enää kännykkäni muistissa, se on kyllä muualla tallessa, mutten pysty poistamaan kansiota kännykästä. Samoin kuten numeroa ja puhelutietoja.
Paljon menty kyllä eteenpäin, elämä jatkuu..
14.06.2017
Kesän ensimmäinen
kastemato
Elämä voi yllättää.
Tänään kun olin Jämsänkoskella, tulin ärrältä ulos kun join siellä kahvin. Jonkun sortin rituaali mulla se.. Niin kuulin sen ensimmäisen kerran sitten isän hautajaisten: Hiljaista tahtia soivat kirkonkellot. Merkkinä hautajaisista. Tuli paha olo, kaikki se tuli taas mieleen ja arki-iloni mureni pois. Katuja hakannut vesisadekaan ei haitannut. Jotenkin sitten se paperitehdas - isä oli hommissa Kaipolan tehtaalla - ja ne kirkonkellot.. saivat muutaman kyyneleen tulemaan ulos.
Ensimmäisen kerran pariin kuukauteen. Olin niissä mietteissä sitten vähän aikaa kävellessäni kohden töitä.
Mutta sitten huomasin asfaltilla liikettä. Kesän ensimmäinen kastemato oli noussut pintaan ja liukerteli päällysteen päällä. Niin se elämä voi yllättää.
Olo parani hetkessä ja päivä pelastui.
Ja vain yhden kastemadon vuoksi.
Eipä mulla tämän enempää tällä otteella. tämä oli vain sellainen mitä tahdoin kirjoittaa muistiin.
15.06.2017
Nyt eikä viidestoista
päivä
Se oli ala-asteen opettajani hokema. NYT eikä 15. päivä. Eli tänään tuolla logiikalla ei tarvitsisi tehdä mitään?
Ajatuksia..
Älkää antako kuolinilmoituksia almamedian lehtiin. Ne jakaa kuolinilmoitukset netissä. ikuisuus piste fi palvelussa.. Mistä tämä mielipide?
Löysin isäni kuolinilmoituksen. Muuten arvokas sivu, kuolinilmoitus ja sivuston logo ja...
vittu..
JULKAISE FACEBOOKISSA!! Siis ja niin isolla, ettei sitä voi olla näkemättä. Jaa tuskasi facebookissa kaikkien kissakuvien keskelle. Dogitaallista oksennusta joka tulostuu pikseleiksi. .
Ei vaan voi käsittää.. JA siis pyydän, ettei omasta kuolemasta tule mitään sosiaalipornografiaa jaettavaksi johonkin helvetin sosiaalliseen mediaan. Siis siihen ihmiskunnan likaviemäriin, jolla miljardi käyttäjää - ja joka ei toimi oikein. siis tekninen toteutus päin helvettiä. Se siitä.
sitä vain ei tahtoisi mitään
facebook - jakolinkkiä sille sivulle netissä, joka tuli
yllätyksenä.
Jota ei tahtoisi ja joka kyllä poistuu netistä. Ei isäkään
olisi tahtonut olla sitten joku sivu netissä. Netissä ja
netissä.. Ihmiskunta menettänyt järkensä koko sonnan takia.
Silloin kun aloittelin tätä nettipäiväkirjaa vuonna 2002 - niin internet oli mukava.
Se oli vanhoine sivuineen hyvä asia. Oli Lycos, Yahoo, Ask Jeeves, Altavista, Geocities ja oikeita kotisivuja - ei siis sitä tykkää-meistä-facebookissa-ja-voita - sontaa. Nyt on vain pelkkää hiton facebookkia ja googlea.
Ei vaan siis jaksais sitä kuolinilmoitusta nähdä netissä. Ja tulee kyllä poistumaan. Mikäli se musta on kiinni ja tahdostani.
No jaa.. se siitä.
Tässä jo pari vuotta taaksepäin löysin hienoa Islantilaista musiikkia. En tässä jaksa etsiä erikoismerkkejä näppäimistöstä, mutta yhtyeen nimi on solstafir. Sillä löytyy spotifystä. Kieltä ei ymmärrä, millä lauletaan, muttei se mitään.
Muistan lapsena kun mua viihdytti laulu, jossa laulettiin; Dance whit me to end of the love. Sitten opin englantia ja biisi menetti sen, mitä hienoa siitä oli. Se tyyli, se musiikki ja lauluääni. Siksipä voisin kehoittaa rohkeasti tutustumaan islanninkieliseen musiikkiin. voi se kieli olla vaikka Tanskaa tai Norjaa.
Jos musiikki on hyvää, niin ei se kieltä tarvitse.
Kirjoittaminen.. olen tässä sitä aloitellut taas. Pitkästä aikaa. isäni kuolema ei vielä näy tuossa uusimmassani, koska sen aloitin jo vuosi sitten. Ehkä sitten joskus mä kirjoitan siihen liittyvän tarinan.
On kyllä edelleen yksi kirjoittamani teksti olemassa, jota en ole itse lukenut pitkään aikaan enkä varmaankaan lue. Siis se isän muistopuhe.
Kaikkea pitää olla.
Joskus on kateellinen ihan kastemadollekin. Sillä ei ole isoja ajatteluun pystyviä aivoja, se vain toimii vaistojen varassa. Kai tää elämä tästä sitten.
20.06.2017
Kesän juhla tulossa
Elämää pitää jatkaa, muttei unohtaa ei saa koskaan.
Tuossa äsken pitkästä aikaa sain uusinta tekstiäni eteenpäin, kaksi näytöllistä tekstiä kirjoitin. Hyvähän se, että sitä kirjoittamista pikkuhiljaa alan taas harrastamaan.
On siis kesäkuu. Toukokuu, Huhtikuu, Maaliskuu, Helmikuu ja sitten siitä tammikuusta ne loput päivät.
Kellon ollessa 23:59 - voin hiljaa todeta sen, että isä kuoli tasan viisi kuukautta sitten. Mutta elämä jatkuu, muttei unohtaa ei saa koskaan.
Toi ajatus tuli tänään mieleen bussissa, kun se kävi sairaalalla kääntymässä ja oli tulossa takaisin Koskentielle. unohtaa ei saa koskaan. Elämä on jatkunut kyllä, kesä on tullut taas ja siitä voi nauttia. Koleaa juhannusta kohden tässä mennään.
Olin kokonaan kyllä unohtanut sen kavereiltä saadun syntymäpäivälahjan. Se all inclusive lahjakortti Haapamäen höyryveturipuistoon kesäksi 2017.
Nyt on viimein se kesäkuu 2017.
Jotain hyvää odotettavissa siis. On tämä - sanotaan nyt se puoli vuotta ollut sellaista aikaa, että on ollut muuta ajateltavaa. Pehmeää laskua pahimpaan ja siitä sitten selvitymiseen.
Paljon mahtuu viiteen kuukauteen. Myös olen siinä ajassa oppinut itsestänikin paljon. Elämäni paras hetki oli kait se, kun pystyin pitämään sen muistopuheeni isän muistotilaisuudessa.
Elämä on. Mutta kyllä siitä selviää.
25.06.2017
vesisadeyö
Kesällä sataa aina toisinaan rankasti. On tuossa tämän kirjoitushetkellä, tämän talon kattoa kastelevassa sateessa vähän ukkostakin mukana. Sopiva kävelysää siis.
Rankemmat otokset sadetta vietin sillan alla.. Tuossa oli juhannus ja tällä kertaa taas tuli selväksi, että asiat vain menevät eteenpäin. Asiasta mitään sen kummemmin sen enempää kertomatta - sanotaan, että jälleen tämä aika vain osuu ja rankasti.
"meen tonne metsään" On meidän perheen koodi, että joku menee katsomaan isän hautapaikkaa. Helvetin kaunista, miten se asia hoitui. Vielä pari linnunpönttöä niihin lähipuihin ja se paikka on valmis.
Kahta samaan vuoteen ei jaksaisi. Että jos tuossa kirjoitetut viisi sanaa saattaisivat vähän avata sitä, miksi lähdin käveleen melkein kaatosateeseen.
Kesä kuivaa minkä kastelee.
Toivotaan.
27.07.2017
Kesäloma lusittu
Olen nauttinut olostani loman aikana. Se veneeni tuli hyvin tervattua ja sitten turvotettua järvessä, että on pinnalla pysynyt. Mato-onkimista soutelua. Kävin pitkästä aikaa myös Kotkassa, mahtava kaupunki kesällä. Meripäivillä käytiin, oli mahtava kokemus. Aurinkonlasku merikeskus Vellamon terassilla oli hieno. En ole aikoihin kirjoittanut ja se näkyy. Pitäis tässä kyllä. Ralliviikonloppu on tulossa, minua ne eivät kiinnosta - voisin vaikka linnottautua asuntooni mikä tarkoittaa sitä, etten ulkona kävisi katsomassa sitä hullutusta taas. facet ja instat kiinni, irroittautua siitä huumasta kokonaan irti. Niinkuin on aina asia ollut.
Lapsena ihan tarpeeksi niissä metsis sai rämpiä jotta näkis jotain autoja. Niitä näkee nyt ihan kaupan parkkipaikallakin. se siitä.
Kaupan parkkipaikalla.. No tänään näin vanhan lapsuuden ajan tutun, oikeammin hän bongasi minut. Kiitos vitun elämän, mä en pahemmin muista nuoruudesta mitään. Masennus tappaa muistot. Mutta olihan se kokemus. Kerroin isäni kuolleen, sain osantotot citymarketin maitohyllyn luona.
Kai niitä pitäis alkaa ottaa vastaankin. Tää vuosi on ollut vaikeeta aikaa. Isän haudalla monesti tuolla kävin. Oon siis käynyt metäs.
Tää viikko piti olla se eka NIINSANOTUISSA TÖISSÄ. Selkä vaan on kipeytynyt mökillä ollessa niillä huonoilla patjoilla nukkues, tää viikko sairaslomaa. Sanon suoraan - ellei isä olisi kuollut, niin olisin lopettanut ne leikisti töissä olemisen siellä juhannukselta ja piste. TYÖ = TOIMINTAA, JOSTA SAA RAHAA NIMELTÄ PALKKA - JOSSA EI OLE OSALLISENA MITÄÄN TUKIA.
Jaksais en enää yhtään eteenpäin, mutta kai sitten silti.
loppu koittaa joskus kuitenkin. Pitäisi ennen sitä vaan tehdä viimein tästä elämästä hienompi.
06.08.2017
Pas t ten se
An autu mn for crip pied children - Musiikki joka nyt soi. Välilyöntejä väärissä paikoissa, tulevia googlehakuja ajatellen. Pitäisi siis jotain kertoa. Vaikka siitä miten nyt menee. Ei kaiketi mahtavasti, mutta siedettävästi.
Ottaisiko sairaslomaa vaikka masennuksen vuoksi. Tai sitten selkäkipujen. Ahdistaa toi mihin palasin, tahdon pois. Nyt ei todellakaan olisi aikaa leikkiä työntekoa. Juuri tämä vuosi on elämäni vaikein ja mä tuhlaan aikaani tuossa paskassa mitä sanotaan nimellä reciklado centro.
Tässä onneksi voi kirjoittaa uusinta tekstiään eteenpäin. Tänään mä pitkästä aikaa vaan lähdin kävelemään tämän kaupungin katuja umpimähkässä. Vaikka satoi, välillä rankasti ja välillä taas tihkua - muttei se haitannut minua millään tajunnan tasolla. Jätin kännykänkin kotiin. Siis aidosti omaa aikaa.
Ei vaan nyt jaksa kaikkea mitä tulee vastaan. on vain hetkeä tämä koko elämä nyt, että otan jotain muka hauskaa joka jutusta mikä vain saattaa olla sen arvoinen. ajattelematta niitä sen kummemmin, kunhan jotain - millä voin oman ahdistukseni vain peittää.
Ei tämä olo edes masennukselta tunnu. Ei vaan ole mitään iloa elämässä. Syksykin tulee taas kohta.
Olkoon vain yhden kirjaimen selite kaiken alussa tällä kertaa. On yö ja on lämmin sellainen, pimeää pikkuhiljaa on. Vai teinkö tässä nyt hirvittävän protokollavirheen kirjoittaessani muualle - kun facebook päivitykseen, että ulkona on pimeää? Tänään näin sellaisen päivityksen. Ulkona on pimeää, vielä koristetulla taustalla ja saanut pari tykkäystä, julkinen päivitys. Siis sen tekiä siis varmaankin väheksyi fb-kavereitaan siten, että oli sitä mieltä etteivät ne kuitenkaan tajua ulkona olevan pimeää.
Tämä tapahtui tuolla, mistä olen kertonut aikaisemmissa merkinnöissä ja aika lailla. mutta se tilanne, musiikkina oli metallican st anger ja selasin sen firman facebooksivua, jossa näkyy kaikkien 100+ siitä tykkäävän päivitykset. Joillakin on kyllä aika tylsää ja saavat päivityksillään itsensä näyttämään.. vain tyhmiltä. Siinä avausrepliikki.
Maailma? ilmasto on lämmennyt, etelä-eurooppaa koettelevat vaaralliset helteet. Alppien lumipeitteet sulavat mutta toisaalla taas on tulvia. Toisaalla nyt on päivä kun taas täällä on yö.
Kas kun siitä ei koskaan sensaatiolööppejä tehdä. Kun sellaisia näkee sääilmiöistä olevan vähän väliä.
Mutta vissiin ihmiset vain kaipaavat elämäänsä sensaatiouutisia siitä, että jolloin tunturilla Ruotsissa on satanut lunta heinäkuussa, taivaalle ilmestynyitä ihmeellisiä pilvikuviota tai sitten vain hyvää yötä.
Eteläsuomessa oli reikä pilvialueessa. Joka oli syntynyt siten, että pilven keskellä ollut vesihyöry oli jostain syystä tiivistynyt ja satanut alas jättäen reiän muotoisen kolon pilveen.
Reiän muotoisen kolon.. Mahtavaa suomea taas mä tuotan.
Voisin kertoa päivästäni, muttei nyt tunnu siltä.
Voisin jatkaa uusimman tekstini muokkaamista, koska tuntuu siltä. sais sen valmiiksikin, jotta voisi aloittaa jotain uutta.
tvg - Ranskalainen suurnopeusjuna. Suomessa junaliikenne seisoo ensi viikolla veturimiesten mielenilmauksen vuoksi. Syy siihen taas on Vr:n monopolin purkaminen Suomen raideliikenteessä. Tulee uusiakin operaattoreita. Tuleeko myös lisää raideliikenneonnettomuuksia. Aika näyttää.
Istuva paavimme oli nuoruudessaan portsari, Walt Disney söi koiranruokaa ennen menestymistään (selittää ehkä hiiret) Näin kertoo wikipedian nippelitieto-osuus tänään. Muualla internetissä toimiva facebook on alkanut oikeasti kyllästyttään. Ensin se miten se on teknisesti toteutettu, pakottaa käyttämään kahta eri sovellusta, jotka tukkii kännykän muistin - vaikka käyttäisi liteä. Uutisvirta on pelkkää ehdotettua julkaisua, sen näyttämistä mistä ihmiset ovat tykänneet tai kommentoineet. Siis ventovieraiden lapsiakin näkyy kännykän näytöllä usein. Siinähän tykkäätte ja kommentoitte, mutta miksi mun se pitää nähdä.
Pysyn siellä kuitenkin, kerta poiskaan ei pääse. Vähentää sen käyttöä aina voi ja onneksi sen palvelun insinöörit tekevät siitä hyvin helppoa. Pääseehän sillä kirjaantumaan aina spotifyyn takaisin sen musiikkipalvelun käytön yhteydessä syntyvän turhan roskadatan poistamiseen. Eli spotify kännykässäs kerää sen laitteen muistin pikkuhiljaa täyteen. Ellei välillä tyhjennä sovelluksen tietoja.
C-kasettimankka ei sitä toimenpidettä tarvinnut. Ennen kaikki oli paremmin - sanonta alkaa saada tässä nykymaailmassa totuuspohjaa ja ankarasti sittenkin.
Välimeren alue paistattelee +40c asteen vaarallisissa helteissä.
Uusin ennuste on luvannut Suomeenkin kuumaa ilmaa tuossa Elokuun puolivälissä. Iranissa taas tavoitellaan +50c hellettä. Vuorokauden alin lämpötila on siellä +30c
Muutenkin kuivat alueet kuivuu entisestään mikä johtaa siihen, ettei siellä oikein ruoka kasva. Mikä johtaa nälkään ja tyytymättömyyteen asiasta, joka taas puolestaan purkaantuu uusina sotina ja pakolaisvirtoina. Kyllä niitä ihmisiä on alkanut paeta afrikastakin Välimeren yli ja osa hukkunutkin välimereen.
Suomessa on ollut sopiva kesä, on ollut lämmintä. Ei ole tarvinnut takkia. Ensi viikonlopuksi on luvassa myrsky, ukkosmyrsky. Lämpötilat nousevat lauantaina helteille. Tulvavaara annettu. Vuorokauden lämpötiloiksi ennusteissa on +13 ... +25c
Sopivaa siis.
Talon kokoinen asteroidi ohitti maapallon. Helsingissä turisteja kuljettanut bussi törmäsi puuhun, kuskilla sairaskohtaus. Kuski kuoli. Jeesusteippi täyttää 75 vuotta. Suomessa siis bussiturmassa kuoli vain yksi, mutta Kiina laittoi paremmaksi. Siellä bussikolarissa kuoli 36. Euroopassa on myrkkykananmuna ongelmaa. USA vetäytyi Pariisin ilmastosopimuksesta. Autojen sisälimassa on löydetty pakokaasun pienhiukkasia. Siis Auto toimivana keksintönä alkaa täyttämään 100 vuotta ja nyt vasta aletaan tutkimaan sisäilmaongelmia.
Siinä uutiset.
ufohammut
Ufohammut on doom metallia soittava yhtye Italiasta. Se sirottautui tällä otteella satunnaissoitosta kuuluviin. Palvelu Spotify. Saisi vielä toiminnon, jolla jos sattuu kuuntelemaan albumin ekaa biisiä soittolistasta ja tahtoisi jatkaa kyseisen albumin kuuntelua saumattomasti sen albumin toiseen kappaleseen - ilman että pakko seurata näyttöä. . niin se olisi hyvä. Ja pakkosatunnainen pois. Mutta tästä olen ennekin paasannut.
On perjantai-ilta, joten laitetaan matkapuhelin tilaan nimeltä lentokonetila. aikaa itselleni siten suon. Keskustassa olisi konsertti, muttei kiinnosta. Täällä soi parempi musiikki.
Alkaa olemaan syksyn tuntua ja tänä vuonna se tulee olemaan hyvin raskas aika. Kun isä kuoli tammikuussa, niin silloin oli jo talvi. Tuli kevät ja sitten kesä. Että parempaan päin meni juuri siitä. Nämä vuodenajat menivät sopivassa tahdissa. Ennenkin syksy on saanut mut masentumaan, mutta tällä kertaa se saattaa vaatia parit sairaslomatkin.
Tässä on kaverin ensimmäinen hääpäivä. meni naimisiin vuosi sitten. Iloinen asia kyllä, mutta mä muistin lisää muistoja isästä sitä kautta. Siten että.. Nopeasti tämä elämä sitten muuttuikin. Kului vain.. hetkinen.
Tuolla facessa näin jonkun ihmeen kuvan, joka oli että vain 4 kuukautta jouluun.
Eli kului vain neljä kuukautta ja pari viikkoa ja elämä muuttui. Tulee se joulu siis tänäkin vuonna. Sekä sitä ennen isänpäivä. Myös isän syntymäpäiväkin on tulossa.
Ennusteen mukaan lappiin on tuvassa räntää ja lunta. Toisaalta viiden vuorokauden ennustetaulukossa, jonka foreca tarjoaa - on ylin lämpötila +25c joka tarkoittaa että lämpö voi nousta muutaman kymmenyksen +20c asteen yli.
Elämä vaan jatkuu.
27.08.2017
Kirjoitan, siis olen -
osa miljoona
Työstin tuossa uusinta tekstiäni, pitkä teksti tulossa. Sais sen valmiiksi siihen asti, että siitä tulisi se korjattava runko. Koko tarina olisi valmis ja sitten olisi vain aika parannella sitä ja katsoa parempaa suomea. siis sitä kun kirjoitin sitä Lago Mortea. Se oli se ensimmäinen pitkä tekstini. Lyhyempiä tekstejä on tulossa.
Niitäkin voisi tässä kirjoittaa enemmän. eipä noissa vielä ole paljonkaan siitä isäni kuolemasta, että kuinka sitä menetyksen kokemusta sovellan tuleviin teksteihin. Se on kysymysmerkki, sillä vielä se surutyö on päällä. Ehkä sitten kunhan tämä ensimmäinen vuosi on kulunut - niin sitten voisi olla itse valmis työstää niitä asioita myös teksteihin.
Viime vuosina kun olen matkustanut junissa, niin mukanani on ollut vihko, johon oon kirjoittanut matkalla tulleita ajatuksia ylös. siten että toimiiko luovuus paremmin kun on matkalla vaiko sitten ei.
tänä vuonna taas pitäisi käydä siellä pääkaupunkiseudulla katsomassa vanhoja kavereita. Se reissu kun on jäänyt tältä vuodelta tekemättä.
Tekisi mieli kirjoittaa ehkä myös fantasiaa, tulevaisuus skenaarioita taikka sitten vaikka supervoimat saaneesta leppäkertusta. Myös voisi olla kivaa vaihtelua kirjoittaa tarina vaikka ratikasta, joka tahtoi kanarialle.
Iloisempia sävyjä teksteihin? Vaiko tulisiko niistä sittenkin vain floppeja.. Toisaalta tekstiarkistosta löytyvä Ruma Ankanpoikanen mielestäni onnistui kuoriutumaan aikas hyvin hauskaksi tekstiksi.
Myös mytologia kiinnostaisi, siis sekoittaa sieltä muinaisjumalia tähän päivään. Entäs jos kirjoittaisi kauhua? Kuten esim. tämä asia - että pääratojen teossa Suomessa käytettiin rankaisuvankeja työvoimana. Moni kuoli sitä rataa tehdessään. Entä jos niiden haamut alkaisivat piinata vuonna 2019 junia?
Tosin nyt paljastin muutaman idean, mutta kuitenkin noista aiheista minulla on valmiina raakiletekstit.
Ja sitten tämä nettipäiväkirja vuodesta 2002 . Alussa tätä kirjaa lukee opiskeluajoista eteläsuomessa, sitten vaikka mistä.
Tämä nettipäiväkirja on 15 vuotta vanha. tänä vuonna tuli toi luku täyteen. Tässä toikaan fakta ei ole ollut pahemmin mielessä. Saattaa siitä olla maininta tuolla tämän sivustoni etusivulla, mutta..
Siksi pari palasta. siis muistoja. Linkit avaavat ky. merkintäsivun. Paluu takaisin selaimesi paluu-valinnalla.
Eiköhän tuossa ollut aika
hyvä kattaus läpi vuosien.
Lisää noita voi katsoa kohdasta Muistot >>
Tämän vuoden muistosivu on
vaikea rakentaa, mutta kyllä se tulee tehtyä sitten kun on aika.
Heijastuu aika moneen asiaan isän menetys. Varsinkin minulle, kun ajattelen ehkä liikaa ja sitten on tämä jatkuva luomisen tarve. Kirjoitan, siis olen.
04.09.2017
Lisääntyviä
raidekilometrejä elämään
Tässä huomasin että jos ostaa välille Jämsä - Jyväskylä junaliput menopaluuksi kolmea viikkoa ennen matkaa - niin sen saa hintaan 7,40e - Joten sitä väliä ajattelin käyttääkin, vaikka tunnelit nyt vähän aiheuttava korvissa ongelmaa. Niitä siis on 9 kappaletta Jämsä - jyväskylä välillä. Mikä taitaa olla Suomessa ison rautateiden tunneli kokoelma kilometrimäärään alle 60 km .
Kivaa löytää taas Jyväskylä. Mulle rakas kaupunki. Ehkä katkeran rakas, mutta kuitenkin hieno paikka. Jonne pääsee halvalla kerran kuussa. tuulettumaan. Ehkä mä sitä vain tarvitsen. Varsinkin tänä vuonna - että vois kuten jatkaa elämää ison menetyksen jälkeen.
Siitä on tullut vain painajaisia, melkein joka öisiä. Niissä unissa kuten isä olisikin ollut elossa ja meille valehdeltu sen kuolema - että kun me kaikki ollaan jotenkin selvitty menetyksestä ja jatkettu elämää - hän tulisi mukaan siihen. Toivottavasti ne painajaiset vähenevät.
Muuten menee hyvin.
Tässä toissapäivänä kun palasin Jyväskylästä, niin sain kokea junassa sitä, miksi se on mahtava liikenneväline. Sain auttaa kanssamatkustajia. Autoin kolmea vanhusta ja nostin heidän painavat laukkunsa vaunun hattuhyllylle. Sain kiitosta ja hyvän mielen. Ne paransivat tuota väliä vähän liiankin nopeaksi. Sillä kaikki ne 9 tunnelia ehtivät mennä, ennenkun konnari tulee leimaamaan lippusi. siis ic juna helsinkiin lähtöaika klo 15:15
En tykkää pendolino junista. Ne eivät ole kuten junia, siis junamatkustamisen parasta antia on katsella ohi viliseviä maisemia, joita pendolino-junien pienistä ikkunoista ei näe.
siksi suosittelen - että jos suomessa junalla haluu mennä, niin suosi intercity junia tai taajama / lähijunia.
Rautatie.. mulle rakas elementti, nuoruuden matkat Järvenpäästä Jämsään kasvattivat minusta aikuisen, joka osaa huolehtia itsestään. Ja nyt kun toi on päätetty, että kerran pari kuussa lähden Jyväskylään junilla - niin se antaa tähän elämään enemmän sisältöä.
hyvä päätös.