Simo Pahulan Nettipäiväkirja, 15 vuosikerta. Syksy 2017 Kotisivuillani tämän nettipäiväkirjan
helppo ohjaus, |
||
Tää
_o_mua Syksy 2017 oli se vaikein syksy |
Tämän sivun merkinnät 12.09.2017 -
Sadepäivänä |
Poiminnat / muistot tältä sivuilta
>> Diaknoosi: määrittämätön masennustila >> Unikuvausta, tunnus joku numerosarja >> Tulevaisuuden tekniikkaa. ohjelma vuosi miljoona >> Tulevaisuuden tek... samasta ohjelmasta
|
12.09.2017
Sadepäivänä
Tänään satoi sen verran, että sateenvarjo tuli ihan oikeasti käyttöön. Siis ei tarkoita sellaista sadetta, jolloin kaupungin yllä on ehkä vain yhteensä kymmenen sadepisaraa ja väki kulkee sen takia tattikansana - vaan ihan oikeata reipasta kaatosadetta. Sateenvarjoni oli kovilla, mutta kuivempanahan selvisin.
Mäkiset kadut Jämsänkoskella alkoivat muistuttamaan jokia.
Bussi eteni hienosti aalloissa, kunnon tyrskyt tulivat vesilammikoista tiellä.
Eli tänään satoi, sillä hyvä. Iltapäivästä sitten tyyntyi. Vielä huominen on lämmintä, sen jälkeen viilenee. Siinäkö tämä säätila olisi. Maailmalla, floridassa - siihen niemimaahan iski ennätyssuuri hurrikaani. Myrskyn läpimitta olisi 1000 kilometrin luokkaa.
11/9 meni sielläpäin hurrikaanin varjossa. Kerrostalot saivat olla rauhassa. Katselin televisiosta uuden dokumentin. 9/11 - paloaseman sankarit. Kertoi WTC:n lähimmäpänä olleen paloaseman palomiehistä. Kyllä siinä kyyneleet valuivat haastateltujen yrittäessä kerrata tapahtumia. Myös uutta ennennäkemätöntä videomateriaalia oli valtavasti.
Kuuntelin Radio Mafiaa 9.11.2001 - Olga K:n epäuskoinen ääni on jäänyt mieleeni. Sitten avattiinkin televisio.
Tuona päivänä maailma muuttui
pahemmaksi paikaksi. 11.09.2007 -
Syyskuun 11.
Viimeisten neljän viikon aikana Suomen Turussa oli terroriteko. Turun katupuukoitus, ulkomaalainen puukotti satunnaisia vastaantulijoita kadulla.
Yhdeksän vuotta sitten Suomessa oli kouluammuskelu. Kauhajoella.
25.09.2008 - Jälkeen käydään keskusteluja.
Oli tragediaa myös ihan kymmenen vuotta sittenkin - Jokelassa. Jokelan koulutragediasta
Elämä on muuttunut monella tapaa. 10 vuotta sitten kirjoitettuja Elämän puolivälin ajatuksia >>
Ja sitten muita tapahtumia, joita olen täällä käsitellyt.
Espoon kauppa-ammuskelu.
Omakohtaiset tunteet
Ensimmäinen
tammikuuta 2010
>> Konginkankaan bussiturma. Fiiliksiä
05.09.2003 - 16:01 - ..paikalla on useita poliisipartioita..
12.10.2002 - 1:21
- Isi, mennään kattoon pelle hermannia
ja sitten oman elämän helvettiä..
En pahemmin pyytele elämääni anteeksi. Kenties positiivista yöllistä >>
Isyysasia kertausta. Kun tunnot vaan tulivat pinnalle >>
Maailma on mitä se on.
jatkuu seuraavassa numerossa.
13.09.2017
Leave me here
'Leave me here' on yhtyeen Cult Of luna kappale, hieno sellainen. Tykkään. Jos tänä iltana katsoisi mitä tässä maassa on tapahtunut tuon kappaleen innoittamana, jos kelikamerat vaikka olisivat bonganneet jonkun joka olisi jätetty siihen.
Kello tänä päivänä, jolloin satoi kanssa vettä rankasti ja ukkoset jylisivät niin pohjanmaalla, kuin karjalassa - on nyt palindromimainen 23:32
Aloitetaan pohjoisesta, Nuorgamista. Vinkki http://www.kelikamerat.info/ toimii paljon paremmin kelikameroiden katseluun, mitä tiehallinnon oma sivusto.
Kuvia voi selata helposti < ja > valinnoilla kuvan reunoista.
Nourgam, ilmanlämpötila +7c, sää sateista. havaintokuva 22:59
Tuollapäin on ollut asuntoauto parkissa linja-autopysäkillä klo 19:59 aikaan. Näkyy kuvassa utsjoelle päin. Olikohan kyseessä kartanlukutauko vai käyttötauko auton ominaisuudessa nimeltä sisävessa.
Jäänee mysteeriksi.
Nitsijärvi, kelikamera näyttää hienoa lapin ruskaa järvimaisemassa klo 17:55 otetussa kuvassa. Lämpötila nyt siellä +5c, ei liikennettä. Näätämö, +5.6c Ei liikennettä, mutta kello 18 aikoihin otetussa kuvassa paikallisen K-marketin pihalla on ollut linja-auto parkissa. Kittilän Pokka, lämpötilatietoja ei ole tällä hetkellä saatavilla, mutta ainoana liikenteenä on siellä klo 10 aikaan aamulla ollut henkilöauto inarin suunnasta.
Paljonkohan siinä ajoneuvossa oli polttoainetta, oliko autoradio auki ja mitä sieltä kuunneltiin? Saattoi olla uutiset tai sitten musiikkia. Jälleen kysymyksiä, joihin emme saa koskaan vastauksia.
Kilpisjärvi, tällä hetkellä lämmintä siellä on +5.5c
Päivällä otetut kuvat näyttävät sieltäkin komeata ruskaa. Asuntoauto on ollut sielläkin kaupan parkissa. Olivatkohan käymässä paikallisessa Alkossa, kerta sinne sellainen tässä avattiin. Hyvä vain, edistää siellä kauppaa ja taitaapa se jopa menestyä siellä. Suomessa kun alkoholi on halvempaa, mitä tuolla läheisessä Norjassa on.
Salla, Saija. Lämpöä on siellä nyt +7.7c ja klo 22:55 otetussa kuvassa näkyvät rekan perävalot. Mennyt Savukosken suuntaan.
Puolangalla on mopopoika päässyt kelikameran kuvaan klo 16:54.
Ja jälleen matkailuauto havainto, tällä kertaa Oulun korkeudelta, se auto on tullut lautalla Hailuodosta päin. Auringonlasku ei tänään ollut siellä mikään mahtava. Lämmintä +11c
Lumijoki, sumuista. Lämpöä +10c Silmäpuoli ajoneuvo päässyt kuvaan klo 21:55. Silmäpuoli siksi, koska toinen etuvalo ei ollut päällä. Rikki siis. Hajalla. Olikohan siis koko auto sitä luokkaa, ettei seuraavasta katsastukseta pääse läpi. Ei voi tietää. Tuolla paikallinen maatalon isäntä on tuonut pellollensa puimurin jossain kello 7:55 ja 8:44 välissä. Laite on ollut samassa asennossa sitten koko päivän.
Möksyssä taas kello 19:50 on ollut teinejä polkupyörineen valtatiellä pelleilemässä.
Hangossa lämpöä on +13c ja vettä on siellä satanut. Paikallinen autoliike on saanut lisää uusia autoja, rekka on päässyt kuvaan klo 18 aikoihin.
Kaiketi Suomessa on tänään muutakin tapahtunut, mutta eipä satunnaisesta valituissa kameroissa näkynyt edes eläimiä.
Vielä Hankoniemen alueesta.. Katsahdin sadetutkaan ja se on havainnut Hankoniemen alueella ukkosta klo 23:45
22.09.2017
Jup.. teknologia on
helvetistä
Google on manattu tässä niin alas, että se firma löytyy merenpinnasta Uuden-seelannin edustalta..
SIIS toi älyluuri päätti tiltata. DataBackupStore - tilaan, josta se ei minnekkään lähtenyt menemään. Olin 'töissä' tuolloin ja tarvitsin iltapäiväksi toimivaa puhelinta. Joten vähän nettihakua kehiin. Löytyi ohjeet Huawei kännykän hard resetoimiseen.
Eli kotinäppäin, virtakytkin ja äänenvoimakkuus yhtä aikaa ales kun käynnistää puhelimen, se menee DOS-tyyliseen tilaan, siis valikkoonsa, jossa liikutaan äänenvoimakkuusnäppäimillä ja komento vahvistetaan virtakytkimellä. Tehdasasetukset ja kaikki data pois.
Puhelin alkoi toimimaan vain puhelimena. Kuten pitikin, ohitin siinä tietenkin koko google tilihallinnan ja palauttamisasetukset, koska ei ollut aikaa niihin. Tarvitsin vain puhelimen.
No kotona sitten mä tein tuon ruljannissin uudelleen.
Tällä kertaa vain Android ilmoitti että on salasanaongelmaa google tilissä ja että puhelin ei käynnisty normaalitilaansa 24 tuntiin koska googlen tietoturvasysteemi tai jotain sinnepäin.
No sähköpostilla ja facebookilla sain yhteyttä ihmisiin. En lähtenyt mökille, on vähän flunssainen olo.
Nyt viimein se älyluuri sitten antoi itsensä käynnistyä ja palauttaa sovelluksia, jota se tekeekin sitten varmaan tunnin ajan.
Ehkä tässä oli se, että saatoin ehkä antaa väärän salasanan tai sitten tosiaan laite ei tykkää jos sen palauttaa tehdasasetuksiin HARD RESET valikosta kaksi kertaa saman päivän aikana. O + vol+ + power oli siis se pääsykoodi siihen valikkoon ja jolla se käynnistetään siihen valikkoon.
Sentään käyttöjärjestelmän kehittäjä on antanut laitteeseen mahdollisuuden käyttää sitä kuten ennen vanhaan - että DOS tyylinen valikko sentään.
Samalla tässä saa TELIA palautetta. Eipä enää ole omilla sivuilla tekstiviestejen lähetysmahdollisuutta. Kännykässä vielä nano Sim kortti, joka ei käy vanhoihin kännyköihini. Muutenhan ei tässä olisi ollut pahempaa pulaa.
Sentään tuossa tilassaan toi luuri antoi tulevien puheluiden tulla läpi että sillä tavoin sai jotain hoidettua.
26.09.2017
Sää pilvistyi.
Mielikuva vai pelkkä ilmatieteellinen tapahtumaketju liittyen matala- ja korkeapaineiden liikkeisiin?
Molempia.
Eilen aamulla oli sumuista, sumuhan on kaunis ilmiö varmaan sen takia, että se on kaunista kun näet vähemmän.
Uusia kuvia kotisivuille sain tehtyä. Otin tosi hienoja sumukuvia ja osaa muokkasin. Kuten tuota. Suojatie menee sairaalantien yli.
Voisin kai miettiä siitä, että se oli viimeinen katu - jonka isä ajoi. Ajatteli ajavansa sitä takaisinkin.
Ehkä pitääkin ajatella sitä noin. Tämä syksyn tulo sai aikaan minussa määrittämättömän masennustilan. Sen se nuori lääkärinainen kirjoitti sairasloman syyksi.
Antoi vielä kyselylomakkeen jonka kysymykset olivat yksinkertaisia - mutta vähän oloa avaavia. Pitäisi kai ottaa vastaan ja käyttää kunnan terveydenhuollon tarjoama pienimuotoinen mielenterveysapukin.
Kerroin kyllä mielipiteeni niistä. Se ikivanha asia, haukkala vieläkin ohjaa mun päätöksiä. Ehkä siinä käy sitten niin, etten ota tarjottua apua vastaan liian ylpeenä. Annan tämän asian sitten keittyä pääni sisällä mielenterveysongelmaksi, katkeroidun ja lahtaan puoli kaupunkia?
Ei sekään vaihtoehto ihan hyvältä kuullosta. Onneksi on ystäviä, joiden kanssa voi jutella. Nuoruuden kokemukset masennuksesta saavat taas auttaa. Tarvitsen vain aikaa itselleni ja sitten voin taas hyvin. Vuodenjat menevät eteenpäin, pelätyt juhlapäivät ja isänpäivä tulee ainakaan vastaan, mutta kyllä mä kai niistäkin selviän.
Joulu on se pahin, vai olisiko se se isänpäivä.
Sunnuntai, 12 marraskuuta 2017. Sentään osuu viikonlopulle, ettei siksi tartte pyytää poissaoloa - koska en tule olemaan työkykyinen tuolloin. Vai oliko ne isänpäivät aina viikonlppuisin.. En muista aikä sillä nyt ole mitään merkitystä. Tulevat kun tulevat.
Kirkko sumussa tai paremmin sanottuna - kirkko sumun keskellä. Oli tosiaan sumuinen aamu maanantaina. Yritin mennä kirkon luo - sillä sillä mäellä vieraileminen saattaa auttaa mua. Siunaustilaisuus ja sen jälkeinen muistotilaisuus oli Jämsän kirkon tiloissa.
Tuolloin aamulla se jäi sumun keskelle kun kävelin poispäin. Kuten peilikuvana olostani.
Sumussa. Kesällä ei ollut sumuista, enkä nyt kerro ilmatieteestä. Luonto ja vuodenaika auttoivat.
Mökillä on isän hautapaikka, tänne Jämsään jäi vain tuo kirkkorakennus muistoksi. Hyvä niin. Kunnioitin isää sillä puheellani, jonka pitäminen oli elämäni tähän astisista tehtävistä se rankin.
Saa kaikessa rauhassa käsitellä asiaa ja ehkä joskus pääsen sen luo kyynelehtimättä.
Kokeilin siis käydä eilen aamulla sen luona, mutten vain kyennyt.
Määrittelemätön masennustila. En ole mielestäni masentunut silleen, että tahtoisin tappaa itseni. Ne itsetuhoajatukset ovat poissa. Ehkä tää on sen pelkoa, että kuinka tästä sitten pääsen yli vai pääsenkö? Luulin päässeeni, mutta elämä yllätti.
02.10.2017
Uusi lokakuu alkanut
Tässä vuodessa on ollut erityispiirteistä elämässäni se - että jokainen kokonainen kuukausi on ollut ensimmäinen isättä.
Lokakuu on alkanut ja siedätyshoito aloitetaan, jotta saisi tilanteet taas niin normaaleihin mittoihin - mitä ne voivat olla tässä. Jos se oli vain tämä syksyn alku, joka sai asiat jälleen tulemaan mieleen. Jos en sittenkään käsitellyt asioita. Pahin aika oli siis keväällä, joka päättyi hienoon kesään. Toukokuu, kesäkuu, heinäkuu ja elokuu menivät hyvin - kiitos kesäluonnon, joka piti pintaansa vielä muutamaan viikkoon syyskuuta. Sitten alkoi syksy tänä vuonna.
Olisi minun itse diaknoosini siitä, miksi nyt ahdistus aiheutti viikon sairasloman. Ok. diaknoosi oli se helpompi juttu ja tajunnassa on se kuinka tästä selvitään. Se vain pitää alkaa suorittamaan.
Se siitä tällä kertaa.
Tänään viimein tein sen, mitä olen ajatellut jo pitkään liittyen tähän nettipäiväkirjaani. Asensin käviälaskurin, jonka toimintaperiaate olisi se, että jokaisessa tämän kirjan merkintäsivussa (joita siis on 152 kpl) on nyt laskuri - joka kerää sivun latauskertoja. Oli teknisesti helpompaa ne valtaosassa kirjaa laittaa sivun loppuun.
Asetin ne toimimaan klo 15:00 tänään. Kello nyt vähään vailla yksitoista ja laskuri näyttää 50
Kyllähän sen tiedän, että tuottamani tekstimäärä osuu ihmisten googlehakuihin ja siten kenties avauskertoihin ilman kotisivujen freimimallia. Jos sitten ajatellaan, että keskimäärin vuorokaudessa laskuriin tulee 200 käyntiä, jos noin kahdeksassa tunnissa tuli se viitisenkymmentä, niin 200 x 365 olisi vuoden tulos. Ja jos sen tulo lasketaan viidellä vuodella..
tietokoneeni laskimella siitä tulisi viiden vuoden käviäkerroilla noin 365000 käyntiä. Tämä taas tarkoittaa sitä, ettei toi laskuri siis toimi vuoden kuluttua, ellei se ole koodattu siten, että antaa lisädigitaalin.
Se siitä aiheesta sitten.
Kävin tuossa katsomassa Jyväskylää, siellä valojen kaupunki- tapahtuma. Hienoo oli.
Jos sitten palatakseni historiaan, niin voisi napata pikkuotteita menneistä lokakuista tässä kirjassa. Koska tämä nyt elettävä lokakuu on haaleampi ikinä.
Ote | ajatukset nyt | |
2002 | 03.10.2002 Se uusiutui jälleen. Siis masennus. No oli jo aikakin. |
Elämä oli tuolloin muuttunut jälleen siihen, että kärsin kaukosuhteesta ja joka aamuinen itsarilla uhkailu, jollen vastaa että rakastanko häntä - vaari veronsa. |
2003 | Mutta mä olen kerran nähnyt naisen puskan linja-autossa. Se tytär ei pitänyt auton vessan ovea lukossa. | Voi kiitos.. Luomukseni nimeltä nettipäiväkirja siis jossain vaiheessa kääntyy luojaansa vastaan. Kyseinen tapahtuma ei ollut linjalla oleva auto, vaan sanotaan nyt - tilausbussi jyväskylästä jonnekin vuonna 1994 |
2004 | Millainen maanantai tästäkin tulee? Koska pidämme ensimmäisen kahvitaon? Synnyttääkö maikka kesken tunnin? Tuskimpa jälkimmäistä tapahtuu ensimmäisella tunnilla, vaikka se odottaakin. | Opiskeluaikojen ajatusvirtaa. Niistäkin on jo se vuosikymmen. |
2005 | Kuulemma kun ne muuttolinnut saapuvat, niin niissä voi olla se lintuinfluenssa. Ehkäpä me ammumme ensi vuonna keväällä muuttolinnut suojellaksemme itsejämme. Seuraavaksi varmaan ovat vuorossa matkustalentokoneet.. | Lokakuussa 05 asuin jo tässä asunnossa. Tuolloin oli aikaa vaan kirjoittaa. |
2006 | - - - - - - kovalevyrikon aiheuttama tauko kirjassa. - - - - - - |
Niinkin kävi edelliselle tietokoneelle. Sillä pystyi onneksi jotain kirjoittamaan MS-Dossin tekst editorilla ja 3½ levyketallennuksella. |
2007 | Kuolla sankarina? Mikä ettei. | Kuolla sankarina - mikä ettei? Ei siis jos tilanne tulee vastaan, että se on minusta kiinni, että kuoleeko se lapsi auton alle - niin ei siitä paljon ajattele vaan toimii. |
2008 | Kauhajoen uhrien kuolinsyiksi on varmistunut ampuminen. Myös surmaajan kuolinsyyksi on varmistunut: Ampuminen. Kouluammuskelutragedian uhrien kuolinsyy on siis ampuminen. Kai sekin piti tutkia.. | Suomea järkyttänyt koulu-ammuskelu tapahtui Lokakuussa 2008. Oli niitä sitten muitakin. |
Jotain muistoja tietenkin nämä menneisyys-kollaasit antavat.
Kyllä se vain on niin, että tässä lokakuussa pitää korjata itsensä taas kuntoon.
Onneksi sitä ei tarvitse tällä kertaa tehdä yksin. On ystäviäkin ehtinyt tulemaan elämään..
05.10.2017
000376
Kyllähän tätä siis luetaan, tai ainakin vieralukertoja - näyttökertoja on tullut jo parissa päivässä jo melkein 400. Ja mitä numeroa toikin laskuri näyttäisi, jos olisin sen ympännyt osaksi nettipäiväkirjaani jo kolme vuotta sitten?
Laskutoimitus menisi siinä osapuilleen näin näin. 3 x (379 x 365) = 415005
Eli se laskuri siis tuli tehtyä olemaan jonkun kahdeksan vuoden pituinen - edellyttäen että joku nettipalvelu nykyään kestää niin kauan. Onhan tässä kirjassa jo tekstiä niin paljon, että tulostukseen menisi varmaan jo 3½ riisiä paperia.
se siitä asiasta tällä kertaa.
Muihin asioihin sitten, kuten siihen mainitsemaani siedätyshoitoon. Olen nyt ottanut tuon vuodenajan työn alle. Siis syksyinen luonto ei kyllä saa tästä lähtien joka vuosi saada ahdistusta mieleen. Ensi viikolla vuorossa sitten Jämsän kirkko ja sairaala. Elämä voi yllättää.
Uutisissa oli että jonkun mies julkiksen isä oli kuollut ja se oli tehnyt hänelle sen, että oli muuttunut miehenä. Onkohan sama juttu sitten tapahtumassa minulle? Vähän tuntuu siltä. Sitten kun nämä asiat ovat kohdattu ja siedätetty osaksi elämää, niin sitten vasta sen näkee ajan kuluessa eteenpäin.
Siedättää asioita takaisin osaksi elämäänsä. Sitähän kai se siedätyshoito on. Odotan vain sitä tuon Seppolan koulun purkamista. Se maamerkki on alkanut vain muistuttaa siitä puhelusta, siitä hetkestä kun sain tietää oman isäni kuolleen.
Outoa miten ajatukset saattavat muuttua.. Ennen kuten viime vuonna, olin sitä mieltä - että surullista kun se vanha koulu puretaan. On ollut aina osa Jämsää niin kauan kun mä sen muistan. Ja nyt se rakennus muistuttaa joka päivä siitä asiasta. Olen alkanut, jos meen samaa reittiä - puhelinta sen ohittamisen ajan äänettömällä. Tai sitten kiertää muuta kautta. Vaikka toista puolta pääkatua.
jokainen mies varmaan tulee muuttuman isänsä kuoleman jälkeen.
Valitettavasti se osa elämää on juuri nyt edessäni.
06.10.2017
Unikuvausta
Viime yönä pitkästä aikaa näin unta, joka jäi mieleen. En mä siitä nyt kaikeka muista ja siitä. Se meni jotenkin osapuolleen näin. Matkustin jonnekin, kesäiset maalaismaisemat. Kulkuneuvo oli joko bussi tai juna. yleensä se on juna, jos näen unessa matkaavani jonnekin. Jäin jollain pysäkillä pois ja se oli kuten Padasjokea.
Sielläpäin lapsena tuli oltua mummolassa ja niin pois päin.
tiellä tapasin unessani naisen, joka oli tuntenut mut lapsena.
Kertoi siinä millaiseksi mieheksi olen kasvanut. Ja kuinka selviän eteenpäin. Eli kunnon kehut.. unessa tietenkin kaikki tiesi isän kuolleen. Nainen kertoi jostain kanalastakin, joka olisi tärkeä paikka. Olisi toinen ihminen, joka tahtoi minut sinne kanalaan. Kävelin vain ohi.
Menin papalle. hän kuoli 9 vuotta sitten. Kyselin häneltä, kuinka pääsi oman isänsä kuolemasta yli. Koskaan ei tullut aikaa, jolloin sen olisi voinut kysyä. Kuten tutustua pappaan paremmin. Sitä vain luuli, että aikaa on. Unessa pappa kertoili että muistaa isänsä sanoneen junassa Tampereella kanssamatkustajille papan ollessa pikku poikana isänsä jalasta kiinni pitämässä - että sota siitä tulee. Sota siitä tulee. Ehkä se on tapahtunutkin oikeastikin, junassa ei kuitenkaan. Sotahan tuli, talvisota - jossa pappa palveli sankarina.
Unessa sitten tilanteet vaihtui.
Katsoin kuten papan talon ikkunasta ulos, jossa näkyi kahden radan risteys.
Toisaalta tuli pitkä tavarajuna alamäkea alas ja toisaalta pitkä kaksikerroksinen matkustajajuna täysillä. junat törmäsivät rajusti ja olin soittamassa hätäpuhelua mutta en tiennyt osoitetta. Ajattelin 112 sovellusta, mutta en tehnyt mitään. koska samassa veljeni tuli sisään ja sanoi. ollaan veljeksiä, aina ei jaksa vastata.
Sitten heräsin virkeänä. Pitkään aikaan en ole nähnyt noin elävää unta, että jäisi muistiin. Alitajunta vissiin työstää asioita päässä. Tarkoittaa varmaan muutosta, nämä ovat sen verran isoja asioita ajateltaviksi, että kyllä siinä tulen vähän ihmisenä muuttumaan.
09.10.2017
1. tammikuuta 1 000 000
Ja ihmisten pitäisi olla tietokoneita, tulevaisuus mahtavaa ja kenenkään ei tarvitsisi enää kuolla tai kokea kipuja. Lapset tehdään valitsemalla parhaat geenit ja isompi taho määrää - kuka saa tehdä lapsia jottei huonot geenit pääse lisääntymään.
National Georapit (jaksa nyt miettiä oikeata kirjoitusasua) kanavalta tulee tällä hetkellä, näinä viikkoina ohjema nimeltä year million. Kertoo miten teknologia kehittyy eteenpäin ja androidit alkavat toimia ihmismäisesti. Joka jaksoa katsellessani kyllä sitä miettii - ettei toi koskaan tule tapahtumaan. Kyllä ihmiskunta on niin viisas, että pyyhkii itsensä pois tältä planeetalta ydinsodalla. Tai sitä ennen tapahtuu jotain katastrofaallista, kuten asteroidi-isku, aurinkomyrsky tai tämän ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikeudet.
joo joo.. mikä ilmastonmuutos sanoo miljoona ihmistä ja tuhahtelee vaan, kun on kylmiä kesiä Suomessa. Ilmastonmuutos toimii vain kuten jääkaappi.
Sen takana oleva mekaniikka kuumenee kun kaapin sisällä kylmenee. sama ilmiö mutta vain planeetan mittakaavassa.
Eli.. Kopio tämä teksti ja laita googleen : jääkaapin toimintaperiaate :
Jaksa nyt sitä selittää tässä, koska se on tämän jutun sivuraiteella. Pääraiteella menee se ajatus, että kyllä muut tulevaisuuden ongelmat siirtävät teknologian kehittämistä vuosisadoilla eteenpäin.
Kuten nyt avaruuden tutkiminen ja asteroidien turjuntajärjestelmät. Kyllähän ne kivoja olisivat, muttei ole rahaa. Ja keksimällä valuutan, ihmiskunta loi itselleen myös loppunsa.
Vuosi miljoona ei tarkoita ensimmäistä päivää tammikuussa vuonna miljoona, vaan aikaa jolloin teknologia on superkehittynyttä. Puhelin on vähän yli sata vuotta vanha keksintö ja nykyään se on napannut vaikka mitä muita keksintöjä sisäänsä. Tästä kun mennään 100 vuotta eteenpäin, niin jos teknologian kehitystä ei haittaa ydinsota ja juokkotuhot uskonnon nimeen - niin kohta se skannaa jo aivosi. Kaikki mitä olet ikinä ajatellut, alitajuntasi skannataan.
Kaikki salaisuutesi paljastuisivat. Kaikilla on asioita, joita ei tahdo kenenkään tietävän. Ongelmia tulevaisuuden paratiisissa, jossa kännykän sammuttaminen on rinnastettavissa murhaan. Tietokoneita ei enää saa sammuttaa tai tulee murhasyyte.
Elinajan pidentäminen vaikka 500 vuoteen. Tulee ensimmäiseksi käyttöön superrikkaille. Ja se tarkoittaa loppua. Varsinkin jos hullut pääsee valtaan, eikä luonnollinen poistuminen ole enää odotettavissa.
Lisää ajatuksiani tulevaisuuden maailmasta:
Avataan vielä yksi android, jotta saadaan tuoreimmat uutiset näytölle. Koska tieto lisää tuskaa. Venäjä voi suuttua suomenlahden rautatietunnelista, valtio Suomessa on sekoittamassa kaikkien henkilötunnukset, Kela pyytänyt saamenkielistä ihmistä kääntämään kirjeensä joko suomeksi tai ruotsiksi. saame on yksi suomen alkuperäiskielistä. Nuoria äitejä kiinnostaa enemmän kännykkä, kun oma lapsi.
tuossa on viime viikonloppuna ottama kuva kuusta. Eipä avaruudessa ihmiskunta eneää etene edes sinne asti tätä menoa.
17.10.2017
2. helmikuuta vuonna 1
000 000
Taas tuosta sarjasta tuli uusi jakso. Internet ja kommonikointi oli aiheina. Ihmiset kytketään aivoistaan hyperverkkoon ja telepatia kehitetään. Suuta ei tarvitse enää kuin hengittämiseen ja syömiseen. Sanat katoavat. Kollektiivinen tajunta, parvi-älykkyys ja keski-ikä jossain 300 vuoden paikkeilla. Jälleen sellaista joka, tuntuu scifiltä. Toisaalta teknologia kehittyy koko ajan vauhdilla. Että ihmiset kytkettäisiin tietokoneisiin siten, ettei fyysisellä ruumiilla olisi enää väliä.
Ihmisten kytkeminen tietokoneisiin. Aivan, tässä hetkessäkin se tapahtuu. Suljin silmäni, jotta pytstyisin kirjoittamaan nopeammin. eli kyllä saattaa olla oikeassa se idea, että puhumiseen menee aikaa enemmän. Sormet tietävät paikkansa ja kirjoitusvirheet tuntuvat kuten ajatuskatkotsina. Pelottavaa.. taidan avata silmäni.
Eli tavallaan tuolla lailla kirjoittaessani näppäimistöllä, silmät kiinni - saatan kokea yhdistymistä tietokoneen kanssa. Tarvitseehan minun jotenkin ohjata sormia näppäimistöllä. Fyysisällä sellaisella, kosketuspinnoilla tämä ei toteutuisi.
Yksityisyyden lopullinen katoaminen oli myös aiheena tuossa ohjelmassa, year million. Eli tarkoittaa sitä, kun telepatiasta tulee totta koska aivot ovat kytketty nanobotein tietoverkkoon ja ajatukset vain lähtevät toisten ihmisten tajuntaan vailla mitään sensuuria.
Ongelmiahan siitä syntyy. Vielä kaukaisemmassa tulevaisuudessa ei siis käytettäsi edes sanoja, tai kirjaimia. Tämä liittyi tuossa ohjelmassa ylös otettuun mahdollisuuteen siitä - että avaruusolennot tulisivat käymään. Kuinka viestiä niiden kanssa?
eivät ne englantia puhu, vaikka trekki niin väittää, siis se Enterprise alukseen kohdistuva kulttisarja. Viestintä voi olla valoa, kuvioita tai jotain muuta, josta ihmiskunnan pitäisi äkkiä tajuta - että ollaanko meitä nyt tulossa tappamaan vai tuleeko ne möhkäleet ystävinä.
Eli internet kehittyy koko ajan suuremmaksi ja mahtavemmaksi. Nykyään tämä meidän yhteiskunta ei enää pystyisi toimimaan ilman sitä. Tai sen ohjaama ja tarvitsevaa sähköverkkoa. Kunnon aurinkomyrsky tuhoaisi sähkönsiirron ja atomivoimalat ympäri maailmaa kuluttaisivat varavirtansa, polttoainesauva-altaan vedet kiehuisivat pois ja ydintuho tapahtuisi. Eipä tuota ihmeellistä teknologiaa silloin enää kukaan kehittäisi.
Mutta aina on hyvä haaveilla ehkä paremmasta ajasta, jolloin kaikki ihmiset ovat yhtä ja kaikki ongelmat poistuneet. Toisaalta tuossa sarjassa kerrottiin kyllä sen parviälyn tapahtuessa, kuten uutisia. Afrikkaan jo toinen stunami osunut, ilmastonmuutoksen ongelmat yms. Siinä sitten telepaattisesti kuten selvitettiin se asia.
Mutta kyllä jälleen otan esiin tämän asian. Että ihminen ja tietokone yhdistyvät. Taas suljein simläni ja kirjoitan suoraa ajatusta näppäimistön kautta . Kirjoitusvirheitä. näin tehdessä ei saisi ajatella sitä, miten sormet liikkuvat. Se haäiritsee suoritusta.
Jätän noi virheet tähän tekstiin. Pitäisi useammin luoda tekstiä silmät kiinni, niin ei taito ruostuisi. Empä sitten tiedä.. jos joskus on teknologia, että päähän laitettaisiin vain joku myssy ja se korvaisi näppäistön. Se varmaan tuntuisi tältä, kun suljin taas silmäni. tunnen sormien liikeradat aivoissani jännästi.
Voisiko siis olla mahdollista, että ihminen joskus sulautuisi tietokoneeseen kiinni.. älykännykät ovat kyllä yksi osoitus siitä. Ensimmäinen askel kohden jotain ihmeellistä teknologian yhdistymispistettä.
Toisaalta ihan maailmaakin pitää seurata ja välillä sammuttaa laitteet. Siis ennen kuin tietokoneen virtakytkimen painallus on tosiaan murhaan rinnastettava toiminto.
18.10.2017
Melkein 6000 päivää
vanhat.
Toi laskuri, joka näyttää - montako päivää kotisivuni ovat olleet olemassa, alkaa näyttämään jo 6000 päivää.
Vain seitsemän päivää. Mitä se sitten vuosissa tekee? Windows-laskin pilkkoi sen tulokseen 16,438356164383561643835616438356
Eli 16 vuotta. Paljon siinä on kyllä tapahtunut ja paljon myös kirjoitettu. Oli aika siis vähän uudistaa sivuja, siis poistaa materiaalia. Etusivulla ei enää ole sitä "kuka simo pahula" linkkiä. Siellä oli tavaraa, tekstiä siis siitä mitä oli 20 vuotta sitten.
Ehkä sen on aika jo olla menneisyyttä, sellaista joka ei enää nykyään miellytä minua pitää osana kotisivuja. Tämähän tarkoitti vain sitä - että varmaan tässä nettipäiviksessäkin tulee siis olemaan linkkejä, jotka johtaa sivulle, joilla lukee vain 'deleted' tai pelkkä viiva. Koska sivu on helpompi poistaa poistamalla sen lähdekoodi.
Pitää myöhemmin katsoa, mitä niille linkeille tekee. Helpompaa tietenkin jotenkin muistaa sen linkin teko - joka ohjaa sille sivulle, josta saavuttiin.
Kun nämä kotisivut siis alkavat olemaan sen kuudentuhannen päivän ikäiset, niin se tarkoittaa sitä - että alan pikkuhiljaa hiomaan tuota osiota - jonka ympärille nämä alunperin rakentuivat. Tekstiarkistoa.
Tässä eilen hyvin pitkästä aikaa mä sain tekstiä aikaan. Siis tämä vuosi on ollut jotenkin seis sillä rintamalla. Ehkä isän kuolema aiheutti tuon, ei siitä vielä ole selvinnyt. Mutta jos luovuuteni alkaa taas olemaan kunnossa, niin onhan sekin merkki jostain. Ehkä paremmasta.
Aikaa menee kyllä toipumiseen. Mutta ehkä toi, että voin taas työstää tekstejäni - niin on merkki siitä, että ehkä tässä mennään jo parempaan suuntaan.
Kai minussa on voimaa. Viime viikonloppuna ystävien kanssa kun juttelin, niin tätä kaikkea - elämää - taas kelattiin läpi. Sain kuulla, että toisten mielestä - olen vahvempi mitä luulenkaan.
Ainakin nyt mieli tekee alkaa taas työstämään sitä mun uusinta tekstiä. Eilen tosiaan aloin vain kirjoittamaan ja sitten sitä tekstiä tuli monta näytöllistä kerralla. Sidoin viimein tarinan yhteen. Kirjoittamisprosessi kun mulla noissa pitkissä on - kirjoittaa se paloissa ja sitten nitoa palat yhteen.
23.10.2017
Vuoden ensimmäinen
mainosposti-joulupukki havaittu.
Joulu on tulossa ja tänä vuonna se on erilainen. Myös isänpäiväkin on tuossa tulossa ja sekin on erilainen. Kävin tuossa viime viikonloppuna isäni haudalla.
Mitä tuolloin mietin? Tavallaan kenties hyvä asia, että tuolloin mielessä oli enemmän se - ettei sitä paikkaa tullut tehdyksi liian lähelle rantaa. Ettei järvi joskus tulvisi haudalle. Tai enemmänkin muistopaikalle.
Eli ajattelin tulevaisuutta, tavallaan. Toi tämän kaupungin kirkonmäki vielä pitäisi käydä läpi kävelemässä, että minkälaiset olot siellä tulisi. Kai jotain kyyneleitä kuitenkin, mutta siedätyshoitoa vain jatkettava. Mutta kaiketi tämä sitten tästä paremmaksi menee. Ensimmäinen vuosi on aina kuulemma se rankin ensimmäisen vanhemman kuoleman jälkeen. Nyt kohta on jo marraskuu.
Tarkoittanee valitettavasti talven tuloa. Kuulemma ennustettu vuosisadan kylmintä talvea ja miten se sitten mun talvi-asmalle toimii? Sitähän tässä alkaa pelkäämään, ensimmäisten valkoisten sateen myötä.. Että jos huonosti käy ja seuraan isää.
Talvi-asma on todettu ja onneksi viime talvi oli leuto. Pakkasta alle -15c ja olen ongelmissa ulkona. Testamettiako tässä pitäis sitten alkaa muka kirjoittamaan.
En tiedä miten tässä käy seuraavan 6 kuukauden sisään, mutta kyllä todellinen vaara alkaa minulle kova pakkanen olemaan.
Nämä kotisivutkin täyttävät kahden päivän päästä 6000 päivän iän. Tämä kirjani on tänään 5464 päivää vanha. Iskee tämän kirjan ensimmäinen lause aika kovaa nykyään. "päiviksen alkoituspäivänä. 9.5.02: Tosiaan minun pitäisi lopettaa tupakointi"
Olisiko mulla nyt sitä talvi-asmaa, jos olisi tuolloin vain jo lopettanut röökaamisen? Tokkopa. Isänikin poltti monta vuotta ja todistin sitten sen tarinan, miten siinä kävi. Tarvisi siis itse kokea raju tajuaminen, ettei itse enää ole kunnossa - ennenkun lopetin viimein tupakoinnin pari vuotta sitten.
Ennen sitä kyllä kaveriaikaa vietettiin -23c pakkaisilla notskin äärellä. Tuolloin kaljatkin jäätyivät. Eikä hengittämisessä ollut haittaa. Täytyy tämän asian pohjalta varata lääkäriaika ja etsiä se inhalaattori.
Potentiaallisesti murhaava talvi tulossa, siis.